View Full Version : Venajan kieli
Veikkaan että moni keskustelupalstan lukija opiskelee tai harjoittelee venäjän kieltä.
Täällä voitte vapaasti kysyä venäjän kielen opiskeluun liittyviä kysymyksiä.
Antz
Eh puhu suomea ///хех
Mitä mieltä olette venäjän kielen asemasta Suomessa?Opetetaanko kouluissa liian vähän venäjän kieltä teidän mielestänne?Pitäisikö venäjän kielistä opetusta järjestää enemmän? Olisi mielenkiintoista kuulla, miten te tähän asiaan suhtaudutte!
Shveshka
03-11-2003, 13:19
Minun tytär käy kansainvälisessä koulussa ja opiskelee englantia ja suomea äidinkielinä. Sen lisäksi hänellä on mahdollisuus oppia venäjää 2 tuntia viikossa. Mielestäni, se on sopiva määrä hänelle. Se on tosi hyvä systeemi, että maahanmuuttajien lapset voivat oppia äidinkieltä Suomessa.
Ainakin Helsingissä on hyvät mahdollisuudet oppia venäjää koulussa.
kukka
Tarkoitatko venäjän kielen opetusta venäjää äidinkielenä puhuville?
Pääkaupunkiseudulla opetus on minun mielestä aikaa hyvin organisoitu. Opetus ei ole välttämättä samassa koulussa, mutta mahdollisuus opiskeluun on.
Ongelma on vain siinä, että luokissa opiskelijoiden taso on hyvin erilainen.
Antz
Kyllä halusin tietää, että miten venäjän kielen opetus on järjestetty venäjää äidinkielenä puhuville. Ja toisaalta voisi kysyä, että pitäisikö venäjän kieltä opettaa enemmän/vähemmän suomea äidinkielenään puhuville, koska olen huomannut, että kaikissa kouluissa ei venäjän opetusta järjestetä ollenkaan, koska koulut ovat sitä mieltä, että venäjän kielestä kiinnostuneita on liian vähän ja sen vuoksi opetusta ei järjestetä.
kukka
Jos oppilaitoksissa opiskelijoilla olisi enemmän kiinnostusta venäjän kielen opiskelusta olisi opetustakin enemmän.
Mitä mieltä olette venäjän kielen asemasta Suomessa?Opetetaanko kouluissa liian vähän venäjän kieltä teidän mielestänne?Pitäisikö venäjän kielistä opetusta järjestää enemmän? Olisi mielenkiintoista kuulla, miten te tähän asiaan suhtaudutte!
Vieläkö te keskustelette venäjän kielestä Suomessa?
mun mielestä pitäis kirjoitta Venäjä, koska siellä sanalla ovat vain pehmeät kirjaimet!
Vieläkö te keskustelette venäjän kielestä Suomessa?
Voidaan toki jatkaa keskustelu venäjän kielestä!
Pisatel22
22-07-2005, 23:39
Hyvä juttu Venäjän kielesta:
http://lemoi-www.dvgu.ru/DNN/Blog/tabid/85/ctl/ViewEntry/EntryID/17/mid/415/Default.aspx
Valtteri
23-07-2005, 00:15
Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi te (oikeastaan me) keskustelette venäjän kielestä suomeksi?
Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi te (oikeastaan me) keskustelette venäjän kielestä suomeksi?
tällöin voidaan välttää флуда paremmin :)
Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi te (oikeastaan me) keskustelette venäjän kielestä suomeksi?
jos ymmärsin oikein tää tredi on tarkoitettu suomalaisille, jotka eivät osaa venäjää mutta ovat kiinnostuneita siitä :)
ja AlinaRkin on oikeassa ;)
eikö hän itse tykkää floodista?
Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi te (oikeastaan me) keskustelette venäjän kielestä suomeksi?
Koska puhutaan venäjän kielen asemasta, jos sellainen on olemassa, Suomessa nimenoman Suomessa.
jos ymmärsin oikein tää tredi on tarkoitettu suomalaisille, jotka eivät osaa venäjää mutta ovat kiinnostuneita siitä :)
ja AlinaRkin on oikeassa ;)
eikö hän itse tykkää floodista?
huoks..ikävä kyllä ...
Mutta asiasta toiseen, meidän kaupungissamme otettiin venäjän kielen asemaa vakavasti perustamalla Itä-Suomen koulun. Sellainen on Lappeenrannassakin. Oppilaita tulee joka vuosi mukavasti sekä suomalaisista että venäjänkielisistä lapsista.
Muissa koulussa venäjän kielen opetusta antaa toinen opettaja, joka liikkuu koulusta toiseen, riippuen oppilaiden määrästä ja niiden asuinpaikoista. Antaa venäjän alkeet yms...Hyvin tarpeellista toiminta.
Habiiba: Osaan kyllä venäjää ja olen opiskellut sitä ala-asteelta asti, joten se on minun ensimmäinen vieras kieli koulussa.
Ihmettelen kyllä, jos venäjän kielen asema ja opetus ei teitä kiinnosta. Onhan se teidän oma äidinkielenne ja luulisin, että olisi varmaankin tarpeellista saada myös opetusta äidinkielellään.
Kukka, ymmärrän mitä tarkoitat.
Olen tavannut Suomessa lapsuudesta asti asuvia venäläisiä, jotka osaavat suomea, mutta heidän puheesta kuuluu aksentti ja virheitäkin löytyy. samalla he eivät osaa omaa aidenkieltä kunnolla...sitä huomaa sanonnoista, lauseenrakenteista jne. Olen Venäjän yliopiston opiskelija ja itse asiassa en tiedä yhtään mitään venäjän kielen opetuksesta täällä (paitsi se et tunnen yhden ranskalaisen miehen, joka opettaa venäjää kansalaisopistossa, brr).
Kukka, ymmärrän mitä tarkoitat.
Olen tavannut Suomessa lapsuudesta asti asuvia venäläisiä, jotka osaavat suomea, mutta heidän puheesta kuuluu aksentti ja virheitäkin löytyy. samalla he eivät osaa omaa aidenkieltä kunnolla...sitä huomaa sanonnoista, lauseenrakenteista jne. Olen Venäjän yliopiston opiskelija ja itse asiassa en tiedä yhtään mitään venäjän kielen opetuksesta täällä (paitsi se et tunnen yhden ranskalaisen miehen, joka opettaa venäjää kansalaisopistossa, brr).
Itse olen opiskellut venäjää pääaineena yliopistossa. Sen vuoksi minua kiinnostaa juuri tämä aihe, että miten te suhtaudutte itse venäjän kieleen? Harmi, jos opetusta ei tarjota omalla äidinkielellä ja pahimmassa tapauksessa oma äidinkieli unohtuu tai sitä ei käytetä. Minä olen tavannut myös paljon venäläisiä lapsia ja opiskelijoita, jotka eivät käytä venäjän kieltä muualla kuin kotona. Ikävä kyllä, monet ovat myös sanoneet, että venäjän kielellä ei opetusta järjestetä tai jos järjestetään opettajana toimii esimerkiksi, suomalainen venäjän kielen opettaja tai tunneilla heillä on kieliavustaja, joka auttaa seuraamaan opetusta.
Kukka, tarkoitatko venäjän kielen opetusta vai opetusta venäjän kielellä?
Voin kannattaa ensimmäisen vaihdoehdon kehittymistä, mut toiseen mulla ei ole mitään asiaa. Jos joku venäläinen innostuu asumaan Suomessa eikä osaa mitään muuta kieltä paitsi venäjää se on vain hänen ongelma.
:)
Kukka, tarkoitatko venäjän kielen opetusta vai opetusta venäjän kielellä?
Voin kannattaa ensimmäisen vaihdoehdon kehittymistä, mut toiseen mulla ei ole mitään asiaa. Jos joku venäläinen innostuu asumaan Suomessa eikä osaa mitään muuta kieltä paitsi venäjää se on vain hänen ongelma.
:)
Yleisesti ottaen tarkoitan molempia. Suomalaiset lapset ja nuoret eivät ole kovinkaan halukkaita opiskelemaan venäjän kieltä ja ne lapset, jotka haluaisivat opiskella venäjää heille ei järjestetä kouluissa opetusta, jos halukkaita on liian vähän.
En tiedä mistä tämä niin sanottu "negatiivinen" asennoituminen venäjän kielen opiskeluun on peräisin. Luultavasti siihen vaikuttaa moni asia. Luin juuri yhden gradun, jossa selvitettiin nuorten stereotypioita ja käsityksiä Venäjästä, venäläisistä ja venäjän kielestä. Nuoret suhtautuvat venäjän kielen opiskeluun varsin negatiivisesti ja kertoivat, että sitä ei Suomessa tarvitse. Toiseksi heidän haluttomuuteen opiskella venäjää vaikutti myös se, että heidän mielestä venäjän kieli on vaikea oppia, kun on erilaiset kirjaimet, monta s-kirjainta ja hankala kielioppi.
En tiedä miten nuoret saataisiin kiinnostumaan venäjän kielen opiskelusta?! Mielestäni sitä kuitenkin tarvitaan myös Suomessa, koska täällä asuu paljon venäläisiä. Olisi hyvä käyttää myös venäjän kielen osaamista esimerkiksi, virastoissa, kaupoissa jne. :)
Grushenka
31-07-2005, 21:49
Venäjä on ihana ja hauska kieli mut ku se on niin vaikeeta...Tietää et vaikka kuinka opiskelis ei monenkaan vuoden kuluttua osaa yhtä hyvin ku englantia, hauska kuiteski sitä on opiskella ihan vaan huvin vuoks. Mul on nyt 8 vuotta etten oo paljon harrastanu ja nyt taas ruvennu, paljon oon unohtanu, mut koko ajan tulee sanoja ja juttuja mieleen mielen syövereistä eli ne on kaikki nää kamalat vuodet siel muhinu. Se on harashoo.
OpiskelijaParka
07-08-2005, 23:06
En tiedä mistä tämä niin sanottu "negatiivinen" asennoituminen venäjän kielen opiskeluun on peräisin. Luultavasti siihen vaikuttaa moni asia. Luin juuri yhden gradun, jossa selvitettiin nuorten stereotypioita ja käsityksiä Venäjästä, venäläisistä ja venäjän kielestä. Nuoret suhtautuvat venäjän kielen opiskeluun varsin negatiivisesti ja kertoivat, että sitä ei Suomessa tarvitse. Toiseksi heidän haluttomuuteen opiskella venäjää vaikutti myös se, että heidän mielestä venäjän kieli on vaikea oppia, kun on erilaiset kirjaimet, monta s-kirjainta ja hankala kielioppi.
En tiedä miten nuoret saataisiin kiinnostumaan venäjän kielen opiskelusta?! Mielestäni sitä kuitenkin tarvitaan myös Suomessa, koska täällä asuu paljon venäläisiä. Olisi hyvä käyttää myös venäjän kielen osaamista esimerkiksi, virastoissa, kaupoissa jne. :)
Nuoret on ihan järkeviä. Venäjän kielen epäsäännöllinen dynaaminen paino, aspektin käytön hienoudet ja monikon genetiivin muodostus tekevät venäjän kielestä sopivan työhulluille, muuten hulluille tai niille jotka ovat sattumalta oppineet sen lapsena. Fonetiikan vaikeuksista nyt puhumattakaan.
Mitä suomalaisiin virastoihin tulee niin ne eivät osaa mitään kieltä eivätkä haluakaan osata. Ne käyttävät tahallaan deskriptiivistä höpinää ilman konkreettista yksiselitteistä sisältöä, jotta niiden päätöksistä/ohjeista valittaminen olisi mahdollisimman vaikeaa kansalaiselle.
Kaupankäynnissä Suomessa yleensä on puhuttu asiakkaan kieltä. Se onnistuu niin kauan kuin ei olla aidosti monikansallisia eli pärjätään vain muutamalla vieraalla kielellä.
Mitä venäläisten omiin asenteisiin tulee niin kansainvälisessä bisneksessä on kovin harvinaista, että natiivi kielenpuhuja alkaa tahallaan käyttää niin vaikeaa sanaleikkeihin ja sanojen väännöksiin pohjautuvaa kieltä, että 10 vuotta tulkkina toiminut toteaa, ettei ymmärrä mistä he puhuvat. Aikaa tuolla tavoin saa kyllä kulumaan mutta asiat eivät edisty.
Pitemmän päälle venäläisten ja suomalaisten välinen kanssakäyminen tulee perustumaan kansainvälisen välikielen englannin käyttöön ja venäjän kieli tulee edelleen olemaan pienen ryhmän erityisharrastus. Tosin kyllä venäjä on muistaakseni suositumpi kieli Suomessa kuin italia.
OpiskelijaParka
07-08-2005, 23:37
Hyvä juttu Venäjän kielesta:
http://lemoi-www.dvgu.ru/DNN/Blog/tabid/85/ctl/ViewEntry/EntryID/17/mid/415/Default.aspx
Aika paha. No opiskelijoilla ainakin on ollut hauskaa.
Oppimiskäyrä on kuitenkin ollut aika jyrkkä kun heti alussa tulee noin paljon venäjän kielioppia.
OpiskelijaParka
07-08-2005, 23:49
Ja kysymyksiäni venäjän kielestä:
Mikä on sanojen также ja тоже merkitysero?
Voisiko joku ystävällisesti etsiä linkin sen pop-kappaleen sanoihin, jossa mainitaan 'venäläinen sotilas' ja 'vodka' niin selviäisi minullekin mistä siinä muusta siinä lauletaan. Kuuntelen sitä Voice of Russiasta. Jos on teillä on linkkejä muihin venäläisiin nettiradioihin niin nekin kiinnostaisivat.
Ja kysymyksiäni venäjän kielestä:
Mikä on sanojen также ja тоже merkitysero?
Voisiko joku ystävällisesti etsiä linkin sen pop-kappaleen sanoihin, jossa mainitaan 'venäläinen sotilas' ja 'vodka' niin selviäisi minullekin mistä siinä muusta siinä lauletaan. Kuuntelen sitä Voice of Russiasta. Jos on teillä on linkkejä muihin venäläisiin nettiradioihin niin nekin kiinnostaisivat.
1. также ja тоже
löysin sanakirjasta, en tiedä auttaako vai ei.
merkityseroa ei ole (paitsi kun тоже esiintyy partikkelina). joissakin tapauksissa voi olla toisenlainen merkityksen sävy....mun mielestä.
также - adverbi myös, -kin. samoin, samaten
тоже - adverbi myös, myöskin, -kin
partikkeli =kin, hyväkin, mokomakin
2. tässä on tunnetuin radiokanava, voidaan kuunnella sitä netissäkin
http://www.europaplus.ru/
OpiskelijaParka
08-08-2005, 19:30
Kiitoksia tuosta radioaseman linkistä. Sieltä voi kuunnella paria venäjänkielistä hittikappaletta suoraan. Opettelinkin Улетаю:n sanat ulkoa tekstistä ja kelasin kappaletta eestaas korvieni herkistämiseksi. Sanoituksessa on pari kohtaa, jossa monikon käyttö hämmentää, mutta oletan, ettei vastaavan rakenteen aktiivista tuottamista minulta ihan kohta vaadita.
"voidaan kuunnella sitä netissäkin" tarkoittaa puhekielessä: Voimme kuunnella sitä netissäkin. Passiiviversio samasta lauseesta: Sitä voi kuunnella netissäkin/netistäkin.
Muoto 'myöskin' on puhekieltä, johon törmää ihan joka paikassa. 'Myöskin' on nimittäin sanatarkasti 'myös myös' mikä on vaan huonoa suomea.
Kiitoksia tuosta radioaseman linkistä. Sieltä voi kuunnella paria venäjänkielistä hittikappaletta suoraan. Opettelinkin Улетаю:n sanat ulkoa tekstistä ja kelasin kappaletta eestaas korvieni herkistämiseksi. Sanoituksessa on pari kohtaa, jossa monikon käyttö hämmentää, mutta oletan, ettei vastaavan rakenteen aktiivista tuottamista minulta ihan kohta vaadita.
"voidaan kuunnella sitä netissäkin" tarkoittaa puhekielessä: Voimme kuunnella sitä netissäkin. Passiiviversio samasta lauseesta: Sitä voi kuunnella netissäkin/netistäkin.
Muoto 'myöskin' on puhekieltä, johon törmää ihan joka paikassa. 'Myöskin' on nimittäin sanatarkasti 'myös myös' mikä on vaan huonoa suomea.
1. sieltä linkista voi kuunnella suoraa radiolähetystä.
2. voit toki kysyä mikä muoto tai sanoitus jäi ymmärtämättä :) tommoiset kysymykset kehittää vastaajienkin aivoja ;)
3. juu....on vaikeata puhua aina kirjakieltä :coquet: kiitos virheideni korjaamisesta!
OpiskelijaParka
10-08-2005, 20:08
2. voit toki kysyä mikä muoto tai sanoitus jäi ymmärtämättä :) tommoiset kysymykset kehittää vastaajienkin aivoja ;)
3. juu....on vaikeata puhua aina kirjakieltä kiitos virheideni korjaamisesta!
2. Ja käy ilmi miten suomen ja venäjän kielet eroavat toisistaan.
Koko sanoitus on täällä: http://www.radiosputnik.fi/toptext.htm On muuten todella yksinkertaiset sanat.
Как знакомились с тобой
Käsittääkseni tämä on suomeksi: "kun tutustuin sinuun" mutta venäjässä kyseessä lienee jonkinlainen yhteistoiminta (monikkoa ihmettelen)? Oletan, että laulu kertoo kahdesta henkilöstä (?).
Не хватает рук тепла.
Tässä on ilmeisesti хватать + subjekti genetiivissä? Ja 'lämpimät kädet' onkin venäjäksi руки тепла?
Sanakirja lisää päänsärkyä:
http://lingvo.yandex.ru/en?text=%D1%85%D0%B2%D0%B0%D1%82%D0%B0%D0%B5%D1%82&st_translate=1
у него хватило мужества
ему хватило времени
Milloin pitää/voi sanoa ему / у него ?
(Ilmeisesti yksittäinen instrumentaalinen sanonta: с меня хватит! )
3. Kirjakieli on suomen kielen perusta. Minulla on semmoinen käsitys, että moni ulkomaalainen toki puhuu suomea, mutta heillä on hiukan optimistinen käsitys puhumansa kielen laadusta. Kun ulkomaalainen sanoo jotain hiukan väärin niin suomalainen ei viitsi korjata sitä. Suomalaisen mielestä korjaamisesta ei seuraisi mitään muuta kuin riesaa, koska sitten se ulkomaalainen kysyisi, että miksi se oikea muoto on sellainen kuin on, ja suomalainen toteaisi nolona, ettei tiedä.
Kirjoitetusta tekstistä näkyy tarkasti myös missä kohden natiivien kielenkäyttö horjuu. Esimerkiksi kyllä sittenkin luontevampi suomalainen sijamuotojen käyttötapa on: "imuroida internetiSTÄ, lukea sanomalehdeSTÄ, katsoa televisioSTA", millä kuvataan informaation liikkumista välineestä. Mutta "internetiSSÄ surffaaminen" kuvaa oleskelunluonteista toimintaa. Usein indoeurooppalaisen kielen puhuja tarjoaa ssa-päätettä kun se on jokin muu suomen kielessä.
Täytyy olla kuitenkin realisti. Huonon suomen voi opetella ahkeroimalla ja hyvä suomi on suurin piirtein mahdotonta.
2. Ja käy ilmi miten suomen ja venäjän kielet eroavat toisistaan.
Koko sanoitus on täällä: http://www.radiosputnik.fi/toptext.htm On muuten todella yksinkertaiset sanat.
Как знакомились с тобой
Käsittääkseni tämä on suomeksi: "kun tutustuin sinuun" mutta venäjässä kyseessä lienee jonkinlainen yhteistoiminta (monikkoa ihmettelen)? Oletan, että laulu kertoo kahdesta henkilöstä (?).
Sanasanoinen käännös "Me tutustuimme toisiinsa."
voi sanoa "minä tutustuin sinuun", "sinä tutustuit minuun" ja yleinen vaihtoehto "me tutustuimme toisiinsa".
Не хватает рук тепла.
Tässä on ilmeisesti хватать + subjekti genetiivissä? Ja 'lämpimät kädet' onkin venäjäksi руки тепла?
Kyseessä on väärä sananjärjestys, runoudessa sitä tavataan usein. sanasanainen käännös "ei riitä käsien lämpöa". tämä on subjektiton lause, "lämpö" esiintyy objektina genetiivissä, "käsien"(gen.) määrää objektia (minkä lämpö?)
Sanakirja lisää päänsärkyä:
http://lingvo.yandex.ru/en?text=%D1%85%D0%B2%D0%B0%D1%82%D0%B0%D0%B5%D1%82&st_translate=1
у него хватило мужества
ему хватило времени
Milloin pitää/voi sanoa ему / у него ?
(Ilmeisesti yksittäinen instrumentaalinen sanonta: с меня хватит! ) ]
хватать - riittää
hänellä oli riittävästi urheutta,
hänellä oli riittävästi aikaa.
tässä sanonnassa voi käyttää sekä "ему", että "у него". merkitys on sama.
3.
Täytyy olla kuitenkin realisti. Huonon suomen voi opetella ahkeroimalla ja hyvä suomi on suurin piirtein mahdotonta.
http://dairot.onego.ru/audio/index.html
jos sulla on aikaa....kuuntele jokin laulu niistä albumista. huomaako että laulajalla on aksentti/virheitä? hän on venäläinen, itse sepittää runoja suomeksi ja laulaa niitä.
mun olisi mielenkiintoista tietää arvostelu siitä. hän on minun suomen kielen opettaja.
:)
Minusta venäjänkielen opetusta ei tarvitse lisätä Suomessa. Maahanmuutajat osavat sen muutenkin.
Uskon, että tulevaisuudessa kaikki ihmiset Maapallolla puhuvat ainoastaaan kahta kieltä - äidinkieltä ja englantia.
En tiedä miten nuoret saataisiin kiinnostumaan venäjän kielen opiskelusta?! Mielestäni sitä kuitenkin tarvitaan myös Suomessa, koska täällä asuu paljon venäläisiä.
Ei ole riittävän hyvä peruste. Ruotsin kielen asema heikkenee koko ajan ja mitä tulee venäjän kieleen niin Suomessa se ei ole tarpeeksi arvostettu. Johtuu monesta syystä, mm. Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta, mediasta jne.
Yritä saada amerikkalaiset lapset kiinnostumaan kiinasta, "koska USA:ssa on paljon kiinalaisia ja China Town -lähiöitä". Ei se näin toimi.
OpiskelijaParka
26-08-2005, 20:27
He tutustuivat toisiinsa, me tutustuimme toisiimme, te tutustuitte toisiinne - kun ryhmän jäsenet tutustuivat keskenään.
"Me tutustuimme häneen" tarkoittaa, että ryhmä ("me") tutustui johonkuhun ulkopuoliseen, vähintään kolmanteen henkilöön.
Kyseessä on väärä sananjärjestys, runoudessa sitä tavataan usein. sanasanainen käännös "ei riitä käsien lämpöa". tämä on subjektiton lause, "lämpö" esiintyy objektina genetiivissä, "käsien"(gen.) määrää objektia (minkä lämpö?)
Aha. Kiitos jäsentämisestä. Ei tullut mieleeni.
tässä sanonnassa voi käyttää sekä "ему", että "у него". merkitys on sama.
Ok.
http://dairot.onego.ru/audio/index.html
jos sulla on aikaa....kuuntele jokin laulu niistä albumista. huomaako että laulajalla on aksentti/virheitä? hän on venäläinen, itse sepittää runoja suomeksi ja laulaa niitä.
mun olisi mielenkiintoista tietää arvostelu siitä. hän on minun suomen kielen opettaja.
'niistä albumeista'
'Pienen joen maan' äänitys estää kuulemasta laulajan sanoja. Sen sijaan kuuntelin sen 'Helsinki I'-videon.
Laulajasta kuulee toisinaan aksentin, joka on venäläistyylinen, muttei mitenkään selkeä venäläinen aksentti (?). Venäjäähän äännetään käsittääkseni siten, että nenä kaikuu ja suomea äännetään siten, että kurkku kaikuu. Laulajalla ääntämisen painopiste pyrkii vaeltamaan nenään. N-kirjaimen heikko ääntäminen herättää ainakin huomion. Hänen pitäisi ääntää kurkun avulla 'kuIN', 'joNKa' eikä 'KUin', 'JOnkA'. Paino on vähän yllättävissä paikoissa laulussa.
Webbisivuilla olevasta tekstistä puuttui ä-pisteitä.
Laulusta en ensi kuulemalta huomannut virheitä. Ehkä kuitenkin vähän epätyypillinen taajuus sanavarastossa. Suomen kielen opettaja käyttää yliopiston oppimateriaalia, jossa on harvinaisempia sanoja puhekieltä enemmän? :-)
Jos on kaksikielinen siten, että on oppinut suomen kielen vasta jälkikäteen niin sellainen ihminen valitsee väärän sijamuodon noin kerran pari tunnissa puheeseensa. Lisäksi sijamuotojen esiintymistaajuudessa voi olla eroa. Usein on horjuvuutta sijamuodoissa mutta se toinen on vaan yleisempi.
Ruodin nyt tämän laulun sanat:
>SinÄ, niin kaunis, viivyt luonani,
>Mesopotamian aurinko,
>sÄikky, - kätket tuule* tukkaan
säikky on harvinainen sana.
Tuulitukkaan? Sellainen tukka, johon tuuli tarttuu. Ilmeisesti pitkä.
tuulen tukkaan? Näin voisi runoilla.
>kasvosi,
>nolostuitko oikeasti?
Google sanoo, että 'todella' on 5 kertaa yleisempi kuin 'oikeasti'. 'Hei, ihan oikeesti' kuulostaa teinixiltä (siltä mitä murrosikäiset puhuvat).
Nolostua on myös harvinainen sana. Punastua olisi tavanomaisempi valinta.
>Mieron tiet kiertÄnyt olen,
>tutkinut isien tomut,
>turhaan samaa päivää elämÄn
>elänyt -
>muistele enää en.
>Vie minut täältä sinne
>missä emoilla on voimaa
Emo/emä on lähinnä eläimen äiti. Suomen sukukielissä asia taitaa olla toisin.
>yhä synnyttää
>urhoja kalliomaisia miekkoineen,
kalliomainen tuntuu epätyypilliseltä sanavalinnalta
Tässä kohtaa sanoitusta on sekoitettu idän mystiikkaa ja suomalaisten koululaisten suuresti inhoamaa Kalevalaa. Eihän siitä kukaan saa mitään tolkkua mitä siinä sanotaan. :-)
>oi, pienen joen maa...
>Rakas, jospa kuolisin nyt,
>keitaalleko ohjaat sinä kamelit,
>vuodatatko myrhaa haavoihini,
>mattoon kirjavaan kääritko lepäämään,
>ja tuuli nielköön tuhkani...
Tuuli kyllä vie/kuljettaa, mutta mitenköhän usein se nielee, toisin kuin maa, joka on tunnettu nielijä. Kadonnut kuin maan nielemänä= kadonnut jälkiä jättämättä
Minä en osaa kirjoittaa runoja tai laulun sanoja, mutta jos olisi ihan pakko niin lähtisin tutkimaan nykypopmusiikin sanoituksia.
Sellainen naisyhtye kuin Värttinä aikoinaan teki popmusiikkia suomalaisen kansanperinteen pätkistä. Itse asiassa genrejen sekoittaminen oli aika helppoa. Se loppui sitten siihen kun joku toinen yhtye, en muista mikä, kyllästyi ja teki samaan kvasikansanperinteiseen tyylilajiin pilkkalaulun "Missä työ tytöt silloin ootta kun pillua pitäs saada" tms.
Eo. oli hyvä johdatus suomalaiseen toisinaan käsistä karkaavaan hienosteluun ja murhaavaan huumorintajuun.
OpiskelijaParka
26-08-2005, 20:51
1. также ja тоже
Kyllä niillä näköjään on merkitysero tästä tehtävästä päätellen:
http://cc.oulu.fi/~ahepoaho/sanasto/tozhe_takzhe.htm
Nyt löytyi tehtävä, mutta vielä ei ole löytynyt sanojen käyttöohjetta.
также on mielestäni enemmän 'lisäksi' ja liittyy jotenkin objektiin.
тоже on mielestäni enemmän 'samoin' ja liittyy subjektiin.
Sitten oli ne kieliä koskevat valinnat joista en oikein saanut tolkkua.
OpiskelijaParka
03-09-2005, 02:00
Lapinlahden Lintujen (popyhtye) sivuilta löytyi tämä legendaarinen kansanlaulutyyliin esitetty biisi:
http://www.lapinlahdenlinnut.fi/albumit/sanat/grrr/vanha_suomalaisten_poikain_vitutuslaulu.html
1) Uamulla pittäis töihin mennä
vaan enpä taida jaksaa
Nyt mie veän pien täyteen
maksaa mitä maksaa
Täs sitä tulloo sellanen joukko
jota suru painaa
Vielä jos tulloo pahempi olo
niin kohta olen vainaa
*) Niin niin ja niin niin
tuas mua hyöynäytettiin
jaa jaa ja jaa jaa
kylläpä vituttaa
2) Missä ne tytöt silloin luuraa
kun pillua tekköö mieli
Voi suatana perkele helvetti tuota
ja vittu jumalauta
*) Niin niin ja niin niin
tuas mua hyöynäytettiin
jaa jaa ja jaa jaa
kylläpä vituttaa
säv.Pekka Oinonen
san. Lapinlahden Linnut
**********************************************
Kaikki teinit tietysti kuuntelevat tuon ilmeisistä syistä ja kaikki vanhemmat tietääkseen millaisia sanoja heidän lapsensa eivät saa käyttää.
[russian.fi, 2002-2014]