Ystävyys
 

Pari sanaa ystävyydestä, joita löysin "pienestä kirjasta ystävyydestä". Itse olen löytänyt näistä tosi paljon TOTTA, nimimerkki kokemusta on ja pettymyksiä kanssa.

Uskollinen ystävä nauraa vitseillesi, vaikkeivät ne olisikaan erityisen hauskoja ja on myötätuntoinen ongelmiasi kohtaan, vaikkei ne olisikaan erityisen vakavia. Arnold Glasgow

Ystävän tehtävä on olla puolellasi kun olet väärässä. Kaikki muut ovat puolellasi kun olet oikeassa. Mark Twain.

Älä koskaan pyytele anteeksi hirveitä ystäviäsi. Jokainen meistä on jonkun hirveä ystävä. J. Gallagher

Ystävyys, joka loppuu, ei koskaan alkanutkaan. Pubilius Syrus

Varmin tapa menettää ystävä on kertoa jotakin hänen omaksi parhaakseen. Sid Ascher

Ihmisillä, jotka ovat ystävyksiä, on yleensä samat hyveet, samat viholliset ja samat virheet.

Et koskaan löydä ystävää, jos etsit virheetöntä ihmistä.

Jos ihmiset tietäisivät mitä he toisistaan puhuvat, maailmassa ei olisi ainuttakaan ystävää.

Ja lopuksi surullisempi...
Ainoa ystävä, jonka olen jättänyt, olen minä itse. Terence.

У Высоцкого есть моя одна из любимых песен: Mistä tunnet sä ystävän..."

ystävällisillä sanoilla avaa useamman oven, kuin avaimella...

Nää kaks liittyy jollain tavalla yhteen. Jos nauraa ystävän hölmöille jutuille, niin onko se kovinkaan fiksua? Tai jos kehuu sen laulutaitoja, vaikkei se osaa laulaa. Sitten tulee tilanteita, joissa ystävä nolaa itsensä, kertomalla epähauskat vitsinsä, laulamalla nuotin vierestä jne... Eikä silloin ole paikalla ystäviä, jotka auttaisivat pois piinasta.
Mutta Ascherin mielestä on varmin tapa menetää ystävä kertomalla sille, ettei joku juttu olekaan hauska, tai lalutaidot riitä.
Noh, on ihan eri juttu, jos ystävälle menee muiden kuullen kertomaan, että tulipa nyt kerrottua ihan tyhmä vitsi... Mutta kahden kesken pitää pystyä puhumaan avoimesti. Mun mielipide.

mä luulen että tässä on pääpointtina se toinen osa: että ottaa ystävän ongelmat vakavasti, vaikkei ne olis erityisen....

No se pitää jollain tavalla paikkansa.
Itse tykkäsin eniten tästä:
Ystävän tehtävä on olla puolellasi kun olet väärässä. Kaikki muut ovat puolellasi kun olet oikeassa. Mark Twain.

joo, minä kanssa! Ehdottomasti

Just äsken soitti pitkäaikainen ystäväni ja lertoi olevansa jotakuinkin maailman onnellisin mies, ihan siitä hyvästä että on tutustunut maailman ihanimpaan naiseen, jonka kanssa saa nyt sitten herätä yhdessä aamuisin :)

Ei hemmetti, kun mä olen niin onnellinen sen puolesta! Että oikein itsellekin elämä tuntuu jostain syystä hymyilevän. Näinä hetkinä tietää, että oikean ystävän onnen puolesta todellakin iloitsee myös itse!

Todellinen ystävä ei koskaan asetu poikkiteloin tiellesi - ellet sitten ole matkalla alaspäin.
Kylläpä olen tänään heitellyt foorumille muiden ajatuksia...
Itse haluaisin, että ystäväni toimisivat näin. Ja olen edelleenkin sitä mieltä, että Sid Ascher ei tarkoita oikeita ystäviä omassa väittämässään..

Tästä sitaatista olen vähän eri mieltä. Ei ystävälle tarvitse esittää mitään. Esittäminen on epäkunnioittavaa.

Myötätunnossa ei kyllä ole mitään vikaa.



Tästäkin olen osittain eri mieltä. Sillä tavalla ystävän puolia on hyvä pitää, että jos hän esim. ajautuu riitoihin muiden kanssa ja on häviöllä, niin häntä henkilönä on hyvä puolustaa, ymmärtää ja lohduttaa, mutta ei hänen vääriä väitteitään tai tekojaan pidä kuitenkaan puolustaa.



Tästäkin olen eri mieltä.



Tästä olen osittain eri mieltä myös. Jos ystävän menettää siksi, että hän ei kestä sinun kertovan jotain totuutta itsestään, niin se ei ollutkaan kovin arvokas ystävä.

Jatkuva holhoaminen tai ilkeä huomauttelu on sitten eri asia.



Tästä olen samaa mieltä.

Mutta tehän olette sanoneet, että olette eri mieltä siitä, että jos ystävyys on loppunut niin ei se ole koskaan alkanutkaan. Eikö nämä merkitse suht samaa? ;)

Terävä havainto. :)

Mutta eivät ne välttämättä merkitse samaa asiaa.

Ystävyys voi olla hyvä tai huono. Niin hyvä kuin huonokin ystävyys voi päättyä. Hyvä ystävyys kuitenkin kestää enemmän koettelua. Jos ystävyys päättyy huonosta syystä, ystävyys on luultavasti ollut huono. Se, ettei kestä kuulla totuutta itsestään, on mielestäni huono syy päättää ystävyys, mistä voi päätellä, että kyseisestä syystä päättynyt ystävyys on luultavasti ollut huono.

Tarpeeksi painavasta syystä hyväkin ystävyys voi päättyä.

mikä on hyvä ja huono ystävyys?

Jotkut on vaan sellaisia, ettei kerta kaikkiaan kestä kuulla totuutta itsestään. Tarkoittaako se välttämättä sitä, ettei he voi olla hyviä ystäviä? Ei välttämättä. Tällainen henkilö saattaa vaatia ystäviltään itsensä ylistämistä, ei sen takie että haluaisi olla muiden yläpuolella, vaan sen takiea, että on vaan sellainen. Ei kestä totuutta itsestään. No voiko tämä ihminen sitten kuitenkaan olla hyvä ystävä muulle? Täytyisi hyväksyä toisen heikkoudet. Tosin, en puutu tähän sen kummemmin ainakaan näin raskaan työpäivän jälkeen :)

Mä sain äsken kirjeen hyvältä ystävältä..... siis en pysty tätä tunnetta selittämään. Siinä oli niin paljon luottamusta, ihan sellaista syvintä mitä voi olla.... Siis kun tuntee olevansa rakastettu ystävä, niin silloin tuntee vasta olevansa ihminen