Kääntäjät ja tulkit
 

Täällä voisimme keskustella kaikesta mikä liittyy kääntämiseen ja tulkkaukseen. Eli pohdiskellaan, mietitään, kysytään, etsitään vastauksia...

Viime viikolla osallistuin tulkeille tarkoitettuun koulutusseminaarin. Siinä käsiteltiin kaksi vaativaa ja haastavaa aluetta. Ja ne ovat tietenkin oikeustullkaus ja tulkkaus terveydenhuollossa. Tulkkaus vaatii aika paljon ihmiseltä ja nämä kaksi aihepiiriia vaativat vielä enemmän. Tulkin rooli ja vastuu näissä asioissa on tosi valtava.
Seminaari oli tosi mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Ainoa miinus, mielestäni, oli se, että keskusteluihin jäi liian vähän aikaa. Kokeneet tulkit kertoivat kokemuksista ja heittivät monta kysymystä mitkä liittyvät käytännön toimintaan tulkin työssä.
Seminaarissa oikeustulkkauksesta luennoi Nina Isolahti. Hän on kääntäjä, tulkki, assistentti ja tutkija.
Linkistä löytyy Ninan näkemys tulkin roolista ja vastuusta oikeustulkkauksessa.

"Tulkki oikeussaliviestinnän monitaiturina
Nina Isolahti
Tampereen yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos" http://www.sktl.net/MikaEL/vol2/Isolahti.pdf

Onko täällä ketään kuka toimii asioimistulkkina? Mitä kokemuksia teillä on alalta? Itse toimin asioimistulkkina vähän yli vuoden. Tosi haastava ammatti ja moni asia askarruttaa... Koko ajan opin uutta ja yritän selvittää kaikki syntyvät kysymykset...

en ole koskaan halunnut olla tulkki tai kääntäjä, mutta työn puolesta silti aina joutuu noitakin hommia tekemään.. edelleen teen paljon kielioppivirheitä, mutta ei se minua häiritse.. ja kyllä kaikki ovat tähän asti ymmärtäneet, mitä olen sanomassa :D

Se on hieno homma, että pystyt toimimaan myös tulkkina työpaikallasi... Opiskelitko suomen kielen täällä, vai ennen muuttoa Suomeen myös?
Virheitä ei kannata pelätä... virheistä aina oppii ja harjoitus tekee mestarin... ;)

kun tulin suomeen, niin osasin yhden ainoan sanan -keittiö :D mutta olin sen verran nuori ja fiksu (ja vaatimaton :D) että opin kielen ihan tosta vaan :)

Teen silloin tällöin tulkkauksia ja käännöksiä eri sosiaali- ja terveysalan hankkeissa. Minua kiinnostaisi myös asioimistulkkauksien tekeminen pääkupunkiseudulla. Millainen työsuhde on yleensä asioimistulkeilla, jos tekee keikkoja jonkun tulkkifirman kautta? Onko kuukausipalkka vai tuntityö, vai tehdäänkö työtä tavallisesti freelancereina? Mistä saa tietoa sellaisista tulkeille tarkoitetuista seminaareista? Mielelläni osallistuisin niihin.

Hyvä aihe, Шаман
Olen valmistunut venäjän kielen kääntäjäksi suomalaisesta yliopistosta. Olen aina tiennyt haluavani kääntäjäksi. Teen tulkkauskeikkoja ja käännöstöitä toiminimellä. Sen voin sanoa että tämä työ on haastava, avartava ja ajoittain hyvinkin stressaava. Toimeksiannot välillä ovat liiankin kiireisiä ja paineen alla työskentely on rankkaa ja vaatii kärsivällisyyttä myös perheeltä.

Seuraavana tavoitteena on auktorisiodun kääntäjän oikeuden saaminen. Helppo se ei ainakaan ole. Ehkä viralliset kääntäjät voivat kertoa meille täsät kokeesta ja sen vaativuustasosta.

Hei Shaman!
Olen myös asioimistulkki ja hyvin mahdollista on, että sama opettaja (venäjänkielinen) meillä oli. Oikeustulkkauksia en ole tehnyt. Terveyskeskuksissa, sairalassa olen käynyt + tein tulkkauksia puhelimella. Vaikeuksia liittyvät suomen ja venäjän lääketietellisen systeemin eroihin. Oletko tulossa tähän http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/alpo/home.nsf/PFBD/445E0B73C67A2F8EC225762E0047AD8C/$file/Ohjelma%20Tampere-talo%209.-10.11.2009%201.pdf?OpenElement

On se vaativa koe, ilman muuta. Vaikka olen nopea kirjoittaja, tuntui että aika loppuu kesken. Muistaakseni, oli käännettävä tekstiä kolmesta eri aihepiiristä (vuosi 2006), vaikeinta oli kääntää it- alaan liittyvää tekstiä. Toiseksi vaikein oli pörssiin liittyvä, ja "helpoin" sitten talouselämään liittyvä. Sanakirjoja saa käyttää, mutta kun aika on rajoitettu, niin ei ehdi kovinkaan paljon luntata sieltä.

Minun neuvo kokeeseen: varma asenne, rauhallisuus ja hyvä suunnittelu. Älä jää turhaan pohdiskelemaan jotain sanaa, menee vaan eteenpäin, ja palaa siihen, jos jää aikaa.


Удачи!

Kiitos. Pääsitkö läpi heti ekalla yrittämällä?

Eli elämäntilanne pisti sinut hääräämään keittiössä? :) Jep, se on positiivistä, että opit tosta vaan... Se on lahjakkuus... ;)

Yleensä asioimistulkit tekevät töitä freelancereinä. Siinäkin on eroja. Freelanceri voi olla freelans- verkortilla toimiva tai yrittäjänä. Osa tulkeista ja kääntäjistä ovat yrityksissä kuukausipalkalla. (Se vaatii korkean tason osaamista) Koulutuksen ja seminaarit yleensä järjestävät yritykset ja tulkkikeskukset.
Linkistä löytyy lisää infoa:
http://www.asioimistulkki.info/index.html

Kiva tutustua! :) Kyllä, näin on, että tämä ammatti (toisille harrastus) on tosi vaativa, haastava ja välillä tosi stressaava... Mutta se kasvattaa... ja antaa voimia... :)

Löysin seuraavan linkin auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta. Siinä on myös viime vuoden käännöstehtäviä.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutki...tkinnon_sisalto

Moi! Itse suoritin asioimistulkin ammattitutkinnon Tampereen TAKK-issa. Opettajat siellä ovat tosi mahtavia ihmisia ja ammattilaisia...

Kyllä, puhelintulkkaukset ovat tosi vaikeita... Teen niitä nykyään tosi paljon... Oikeustulkkauksiin valmistaudun... Suoritin muutaman, mutta ne oli suht koht helppoja... Ehkä olen perfeketionisti... pyrin olemaan täydellinen näissä vaativissä tilainteissa... Ja mielestäni tulkki ei voi mennä pelleilemään sellaiseen vakavaan tilanteeseen...

Sinun antama linkki ei toimi tässä. Mikä tilaisuus se on? Minkä tahon järjestämä?

No, oletko valmis siihen ja yrität suorittaa sen? :)

Aion joskus tulevaisuudessa suorittaa tämän tutkinnon, mutten tällä hetkellä koe sitä tarpeelliseksi. On päivänselvää, ettei siihen mennä noin vaan huvin vuoksi. Aika haastavalta se vaikuttaa ja vaatii valmistautumista. Itselläni on Suomessa saatu tulkin koulutus ja teen asioimistulkin töitä, mutta eri kieliyhdistelmällä kuin suomi ja venäjä. Suomi-venäjä -tulkkausten ja käännösten tekeminen on vain sivutyöni. Tosin olisi kiva kehittyä tälläkin saralla vielä paremmaksi tulkiksi ja kääntäjäksi.

Mahtava juttu! Mitkä kieliparit sinulla ovat hallussa? Miksi et koe tätä tutkintoa tällä hetkellä tarpeelliseksi?
Missä opiskelit tulkiksi Suomessa ?

missä itse olet opiskellut suomen kieltä? :)

Sain sen lahjana lapsuudessa... Perheessä aina puhuttiin suomen kieltä... Ja siitä olen kiitollinen mummoille, vaareille ja vanhemmille...

Rupesin opiskelemaan suomen kieltä lyhyellä kurssilla nollasta 6 vuotta sitten Pietarissa. Melkein unohdin kaikki sanastot sen jälkeen. Taitaa vaikutti ympäristö minuun. Olen nyt asunut jo kolmas vuosi täällä. Luen jo sujuvasti sanomalehtiä ja aikakausilehtiä. Olen huomannut se, että tekstin ymmärtäminen riippuu eniten kirjoittajasta kuin aiheesta. Onko se? Olen valmis aloittamaan paksun romaanin lukeminen. Miten se on mennyt teillä? Kyse on Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisestä". Alku on ymmärrettävä ja Kalevalan verrattuna selvemmin kirjoitettu. Olen kuullut siitä, ettei kaikki suomalaiset osaavat lukea Kalevalaa. Tavoitteena on lukea kirjan ja sitten kuunnella sen mp3:soittimella. Millaisia keinoja on teillä?

Olen sitä mieltä, että tekstin ymmärtäminen riippuu lukijasta... No, tietenkin, kaunokirjallisuudessa, lehtiartikkeleissä ja muissa vastaavissa on myös paljon siitä kiinni millä tyylillä ne jutut on kirjoitettu ja mitä asiaa ne käsittelevät... Toisen voi lukea sulavasti ja joku toinen alkaa tökkimään jo alkuvaiheessa... Mutta näinhän on asian laita myös venäjänkielisissä teksteissä... Joku juttu, äidinkielellä luettuna, hurahtaa nielaisemalla ja toinen taas tökkii ja mielenkiinto lukemiseen lopahtaa saman tien...
Kalevala on taas asia erikseen... luulisin, että harva ihminen ymmärtää sitä kieltä...
Mitä keinoja parantaa lukutaitoa? Siinä on keinot vähissään...:harjoitus tekee mestarin...

Tosta lukemisestä tuli mieleen yksi juttu... Huomasin sen, että prima vista tulkkaus (eli se että tulkki lukee tekstiä ja saman tien tulkkaa sen toiselle kielelle) kuormittaa tulkkia paljon enemmän kuin tavallinen konsekutiivitulkkaus... Varsinkin jos kyseessä on asioimistulkkaukseen liittyvä niin sanottu kapulakieli... Monen tunnin tulkkaus kuormittaa muutenkin aika lailla... mutta monen tunnin prima vista vielä enemmän... Onneksi nyt osaan pyytää taukoa (tulkilla on se oikeus) kun huomaan itsestäni että sellainen olisi juuri nyt paikallaan...

Nyt on kokemusta videotulkkauksesta etätulkkauksena. Sitä ennen epäilin, että se on paljon vaikeampaa kun läsnäolotulkkaus... Kyselin kokeneemmiltä kollegoilta ja he väittivät, että videotulkkaus on jopa helpompaa. Epäilin asiaa... Mutta, tosiaan, ei se ollut vaikeampaa ja sujui hyvin...

Hyvää kääntäjät!
Saisinko pyytää apua? Voisitteko kääntää (venäjäksi) minulle allaoleva teksti, mutta tarvitsen ihan täsmällisen käännöksen. Jos minun pyyntö ei teeman "kehyksessa", saa vastata minulle henkilökohtaisesti. Paljon kiitoksia etukäteen.

"6.2 Hakeminen yksityisen sektorin työnantajan
palvelukseen
Opetushallituksen päätös koskee kelpoisuutta julkiseen virkaan tai tehtävään.
Yksityisen sektorin työnantaja ei tiettyjä säänneltyjä erityisaloja lukuun ottamatta
ole sidottu muodollisiin kelpoisuusvaatimuksiin, vaan hän voi itse arvioida
ulkomailla suoritettua koulutusta ja palkata päteväksi katsomansa henkilön.
Opetushallituksen antamasta virkakelpoisuuspäätöksestä voi kuitenkin
olla hyötyä myös haettaessa yksityisen palvelukseen"

tulkiksi opiskelu
 

Hei.
Haluaisin kysyä sinulta, että minkälaiset mahdollisuudet on päästä yliopiston?
Minulla on vain sellainen tilanne tällä hetkellä elämässä, että jouduin aloittamaan kaikki alusta.
Olen kohta 33v, Tamperelainen. Olin 4 v sairaslomalla selästä, eikä vieläkään ole kaikki ohi. Loppu tuomio tuli selväksi, että fyysisesti, enkä toimisto töitä en saa tehdä koskaan. Minulle tehtiin kelassa ammatti suunnitelma. Minulle ehdotettiin että opiskelisin tulkiksi tai asiointi tulkiksi. Tietenkin ajattelin kun ilmarinen suostunut kustantaa mikä tahansa opiskelu minun kohdalla, niin yritän yliopiston ensin.
Olen muuten ihan fiksu, nyt tietenkin kun kivut on niin kovat välillä on hankala löytää kärsivällisyyttä. Mutta uskon kun saan selän kuntoon, niin onnistu. Ainoastaan minua huolestuttaa että kuinka paljon esseitä siellä kirjoitetaan. En ole käynyt täällä lukio, mutta minun venäjällä opiskelua luokitellaan lukioksi. Siis en ole suomessa kirjoittanut esseitä. Ja minulla löytyy kirjoitus virheitä, siis yritän tässä nyt lukea kaikki äidin kielen kirjat koulusta että saisin hieman lisää kielioppia, mutta miten ne suhtautuu kirjoitus virheisiin, tai ylipäätänsä ulkomaalaisin.
Kuinka vaikea sinne päästä pelkästään kokeiden perusteella? Ja kuinka vaikea opiskella muuten? Olem muuttanut suomeen pysyvästi 18v, mutta oliskelin täällä jo 16-17v lähtien aika paljon.
Kovasti odotan vastausta vaikka mun mailille meita2@gmail.com.
T:Elena

Mielestäni sinun ikä ei ole este. Suomessa voi ja kannattaa opiskella aina... Tsemppia!

Hei palstalaiset,

olen pian 25-vuotias suomalainen filosofian maisteri. Pääaineeni yliopistossa oli venäjän kääntäminen ja tulkkaus ja minulla on myös auktrosidoidun kääntäjän tutkinto kieliparissa venäjä-suomi. Minun kokemukseni on suoraan sanottuna, että tutkintoni on turha. En ole tehnyt kääntäjän töitä kuin muutaman toimeksiannon. Tahtoisin kääntää venäjästä suomeen, mutta en ole vielä tehnyt sellaista keikkaa kertaakaan. Kaikki työt ovat suomi-venäjä-käännöksiä. Pystyn toki tekemään niitä, mutta se on aivan liian hidasta ja venäläiset ystäväni joutuvat oikolukemaan tekstejä. Ammattilaisena en yritäkään uskotella muille tai itselleni, että venäjäni olisi julkaisukelpoista venäjää. Valitettavasti monet kääntäjät tai wannabekääntäjät näin tekevät (siis väittävät, että osaavat vierasta kieltä tarpeeksi hyvin), mutta itse vain stressaannun, jos tiedän, etten saa aikaiseksi parasta mahdollista jälkeä.

Luulin, että työllistyisin idänkauppaan ja vaikka mitä, mutta nyt olen herännyt todellisuuteen. Oli ihan kiva opiskella venäjää ja olen ollut etuoikeutettu, mutta vinkkinä kaikille: harkitkaa tarkoin tätä ammattia, jos työkielenne on venäjä! Itse aion etsiä muita töitä, enkä enää hakata päätäni seinään.
Viimeisimmässä Kajawa-lehdessä oli aika kouriintuva kirjoitus. Sain tietää, etten olekaan yksin kokemuksieni kanssa. Näin 53-vuotias suomalainen diplomikielenkääntäjä kirjoittaa (Kajawa 3/2011, http://www.kaj.fi/materiaalipankki/...hti/kajawa_2011):

"Työurani aloitin Kostamuksen vuoriteollisuus- kombinaatin työmaalla. Se oli todellinen käytän- nön oppilaitos vastavalmistuneelle kääntäjälle! Kol- men vuoden jälkeen lähdin Imatran Voiman (nyk. Fortum) voimalaitostyömaalle Joensuuhun, missä myös vierähti kolme vuotta ja voimalaitostekniikka tuli tutuksi. Pienen Petsamon piipahduksen jälkeen (Outokumpu Engineering) pääsin Raumalle Holl- mingin telakalle tutustumaan laivanrakennuksen saloihin. Jälleen kului kolme vuotta, kunnes sitten Neuvostoliitto hajosi ja työt loppuivat."

"Ehdottomasti suurimman muutoksen venäjän kielen kääntäjien työelämään Suomessa aiheutti suomensukuisten venäläisten maahanmuutto Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sen lisäksi, että kaupankäynti tyssäsi totaalisesti joksikin aikaa, ei suomalaisilla kääntäjillä juurikaan ollut markkinoille asiaa kaupan elvyttyä uudelleen. Suomalainen kääntäjä oli kallis ja tarpeeton, kun maassa oli yhtäkkiä halpoja ja yritteliäitä, muutaman sata sanaa suomea osaavia venäläisiä (inkeriläisiä). Venäjän markkinoille suuntautuneilla pk-yrityksillä ei luonnollisesti ollut käytännön kokemusta käännös- ja tulkkaustyön merkityksestä, saati kääntäjän moraalista. Hyväkään kielitaitohan ei tarkoita samaa kuin käännöstaito. Pyllylleen menneistä kaupoista ja suoranaisista ”kääntäjien” huijauksista on häpeässä vaiettu, niistä liikkuu vain huhupuheita.
Venäläinen maahanmuuttaja on ahkera ja yritteliäs työntekijä, mutta kääntäjän sielua kirpaisee, kun työtä tehdään mutu-tuntumalla ja niin kuin se ”kauniilta kuulostaa”, eikä sisällön vastaavuudella ole niin väliä. Tätä ei tietysti pidä yleistää, koska maahanmuuttajissa on myös upeita, molemmat kielet ja käännöstaidon hallitsevia ihmisiä. Ja täytyy myöntää, että minullekin nykyisen työpaikkani loppujen lopuksi järjesti konsernissamme työskentelevä venäläinen nainen, joka ymmärsi työni tason.
Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että tasaisin väliajoin 2000-luvulla ihan kansanedustajia myöten julkisuudessa valitettiin venäjän kielen osaamattomuutta ja taitajien puutetta Suomessa. Itse vastasin kahteen lehtikirjoitukseen täällä pohjoisessa ja julkinen keskustelu loppui siihen. Samanlaista kirjoittelua oli kuulemma Helsingissäkin ja lopputulos oli ollut sama: valitus loppui, kun suomalainen venäjän osaaja kertoi olemassaolostaan. Aika hauskaa!"

Jännää, Taloussanomissa oli juuri eilen Rakennusliiton artikkeli, jossa kauhisteltiin menoa raksoilla. Kommenteissa oli ihan hauskoja kannanottoja oletetuista ammattitaitoeroista.

Voisi olettaa, että pätevä kääntäjä työllistyisi helposti. Muodollinen pätevyys vaan ei tuntuisi takaavan ammattitaitoa. Esimerkiksi Ylen uutisvenäjännökset ovat useimmiten äärimmäisen noloa luettavaa, vaikka siellä on ihan varmasti töissä muodollisesti päteviä ihmisiä.

Toimeksiantaja itse ei pysty arvioimaan käännöksen laatua (jos toimeksiantaja olisi riittävän pätevä siihen, silloinhan kääntäjää ei tarvittaisi laisinkaan) ja siksi ymmärrän pyrkimyksen saada käännös mahdollisimman halvalla. Ja jos ammattilaisiksi itseään väittävien ihmisten työn jälki on tuollaista, palkkaisin itse amatöörin halvalla.

Ymmärrän tuskasi, mutta tämä väite ei välttämättä ole totta. Monella kääntäjällä tai tulkilla on pohjana laadukas Pietarin tai Petroskoin yliopistosta saatu koulutus, sen lisäksi auktorisoidun kääntäjän tutkinto ja reilusti työkokemusta.

Mitä tulee yrittäjyyteen, niin kyllä, se on helpoin tapa työllistyä alalla. Ja saaneen huomauttaa, että töitä todellakin riittää. Olemme päteviä, ahkeria ja yrittäjiä. Perusta oma yritys ja tervetuloa joukkoomme!

Suomalaisten halu lähteä yrittäjäksi on todella matala, ja se on ongelman ydin. Vakaita ja varmoja työpaikkoja filosofian maistereille kun on jaossa todella vähän, mutta onko se Venäjällä koulutuksen saaneiden kääntäjien vika vai kuitenkin markkinoiden raaka realiteetti?

Yhdyn sinuun. ;)
Kävin uteliaisuudestani katsomassa mainitsemasi ammattilaisen jälkeä ja voin totea, että se on tosiaan säälittävän surkea. Laitoin heille jopa palautetta tästä. Katsotaan, mitä he vastaavat.

что за звери эти uutisvenäjännökset? :gy:

Простите а что там такого?Я не поняла ,на фин и рус весь сайт перекопала.

Esim:
"Мы предоставляем качественные языковые услуги рентабельно и без проблем для клиента, а также стремимся быть вашим важнейшим партнером во всех вопросах, касающихся иностранных языков"

Onko tämä mielestäsi hyvää venäjää?

За «дидактические предпосылки» надо вообще сапогами в лица.

Ну вот конечно рентабельные услуги смутило(режет)и конец этого предложения в целом,а так вроде ничего,как и везде в Финляндии,я еще не в одной службе не встречала переводили без ошибок к сожалению.
Я посмотрела у них вроде от серьезных организаций хорошие отзывы.

Hei taas,
Ennen kuin kärjistetään liikaa, niin huomatkaa, että Kajawaan kirjoittava kääntäjä kehuu venäläisiä ammattikääntäjiä. Kriitikin hän kohdistaa harrastelijoihin. Tällainen "kotirouvakääntäminen" sinällään on ihan tuttu ilmiö kaikissa kielissä, mutta ei kai ole valheellista väittää, että venäläiset/inkeriläiset ovat suurin suomea osaava ulkomaalaisryhmä. Ja tämä ehkä kannattaisi politiikkojen ja yliopistojen ottaa huomioon koulutuspolitiikkaa tehdessään. Venäjän sijasta opiskelijoille voisi tarjota myös esim. kiinaa tai hindiä.

Itse asiassa epäilisin hyvin vahvasti Ylen kääntäjien "muodollistakaan" tasoa. Julkiset hankinnat (eli valtionyrityksen tv-kanavien ostot) täytyy kilpailuttaa. Halpa hinta saa yleensä suuren painoarvon, sillä "kääntäjä" ei ole suojattu ammattinimike. Ei siis ole oikein olemassa sopivia sertifikaatteja, joilla määritellä laatua. Toki on suomalaiset korkeakoulututkinnot, mutta tässähän tämä ongelma sitten tulee; suomalaiset kääntäjät kääntävät vieraaseen kieleen päin. Niin ei pitäisi olla vaan parasta on kääntää aina omaan äidinkieleen. Itse laitoin pari vuotta sitten Ylelle palautetta, kun suomalainen nainen luki venäjänkielisiä radiouutisia, todella tyhmän kuuloista. Eivät kuitenkaan ole korvanneet suomalaista naislukijaa venäläisellä. Surkeaa asiakkaan kohtelua, suoraan sanottuna.

Valitettavasti samanlaisia töppäyksiä näkee suomeksikin, esimerkiksi St.Peterlinen esitteen käännös/lokalisointi on kammottava. Puhumattakaan nyt joistain petroskolaisten ravintoloiden ruokalistoista, joita turistit kuvaavat hymynkare huulillaan. Ruokalistakäännökset ovat hyviä vitsejä, joita voi näyttää kotona. Markkinoiden raaka realiteetti se tässäkin varmasti jyllää, mutta sikäli kun loppukäyttäjät näkevät virheitä niin venäjän- kuin suomenkielisissäkin käännöksissä, voitaisiin joskus maksaa laadustakin. Minua huonot käännökset ainakin vain ärsyttävät ja suutahdan firmoille, jotka sellaisia minulle tuputtavat.

Voisivatko palstalaiset paljastaa, kuinka paljon he ovat tehneet venäjästä suomeen päin käännöksiä? Esimerkiksi kuinka monta prosenttia töistä? Tiedän, että auktorisoituna kääntäjänä olisi kaikenlaisia yksityisten henkilöiden virallisia asiakirjoja, joita pitäisi maahanmuuton yhteydessä kääntää suomeen. Toisaalta, inkeriläisten paluumuutto loppui tänä kesänä, joten suurin rynnistys sieltä on varmasti ohi (vaikka jonottajia on yhä). Kiitos Tulilinnulle kannustuksesta. Tällä hetkellä oma yritys ei tunnu oikealta vaihtoehdolta. Tahdon kyllä käyttää venäjää tulevassa työssäni, mutta työnkuvaan voi kuulua muutakin kuin kääntäminen/tulkkaus. Suurin ongelma on todellakin tuo, että venäjästä suomeen on Suomessa vähän töitä, siltä minusta ainakin tuntuu. En ole kertaakaan vielä kääntänyt omaan äidinkieleeni päin, kaikki toimeksiannot ovat olleen venäjään.

otvet
 

Luin Taloussanomien artikkelin. Onko jokin syy, miksi pitäisi epäillä jutun totuusarvoa?

Mitä tulee Delinguan kotisivuun, niin tuohan juuri ei ole ammattilaisfirma! Kukaan ei esinny omalla nimellään, kerrotaan vain että 150 (!!) kääntäjää ympäri maailmaa on käytettävissä. Kyseessä on ihan tuikitavallinen kouluesimerkki globaalista nyrkkipajasta, joka tilaa alihankkijakääntäjiltä käännösmuistiohjelman oikolukua. En koskisi tuollaiseen pitkällä tikullakaan enkä suosittele kenelle toisellekaan, edes sinulle.

Ja nyt näissä inkeriläisperheissä, jotka ovat muuttaneet Suomeen 20 vuotta sitten, ovat kasvaneet aikuiseksi omat lapsensa. Ja nämä lapset ovat jo täysin kaksikielesiä. Lastentarhoista asti ulkona, mm. leikipihalla, puhuvat suomea ja kotona taas venäjää.
Heillä on tavallaan etumatka lähitulevaisuudessa muihin ihmisiin, jotka lähtevat opiskelemaan venäjää.

Ei kai. Mielestäni oli vaan huvittavaa, että molemmissa (niin kuin globalisaatiota sivuavissa keskusteluissa yleensäkin) vedottiin ammattitaitoon (tai sen puutteeseen).



Onhan siellä TJ:n kuva ja luettelo hallituksen jäsenistä ja työntekijöistä suomenkielisellä puolella. Niillä on vaan jäänyt sivuston lokalisointi kesken. :D

Tuskin. Tällä hetkellä monessa maahanmuuttaja (voi että vihaan tota kömpelöä sanaa...)perheessä lapset täysin hallitsevat suomen kielen, mutta oma äidinkieli jää pahasti jälkeen...

Kai jotain on vialla, jos sama työ joudutaan tekemään kahteen kertaan? Mitä muuta se on kuin ammattitaidon puutetta?

Älä viitsi saivarrella, puhuimme kääntäjistä, emme toimitusjohtajista. Todistit vain, ettet tiedä mitään valintaperusteista, kun etsitään ammattimaista käännösyritystä.

Kerro meille sitten, mitkä ne valintaperusteet ovat. :)
Huomasitko muuten, että Delingua on valtionhallinnon puitesopimustoimittaja? Eli se on voittanut Hanselin tarjouskilpailun. Satutko kenties tietämään Hanselin valintakriteerit?

Hindistä en tiedä, mutta kiinaa kannattaa opiskella. Tulevaisuus on Kiinassa! :)

Jos minä etsisin vaikkapa arabiankääntäjää (arabiaa en osaa sanaakaan, joten en voisi arvioida valmiin käännöksen laatua), niin näiden asioiden pitäisi täyttyä:

- Heti yrityksen kotisivuilla esiteltäisiin kääntäjät nimeltä sekä tutkinnot ja työkokemus. Alihankintaa on paljon ja alihankkijoina on hyviä(kin) kääntäjiä. En kuitenkaan riskeeraisi vaan tahtoisin heti alusta alkaen tietää, kuka kääntäisi tekstini. Miten muuten voisin tehdä valinnan firmojen välillä, jos en edes tietäisi kenelle tekstini lopulta päätyy käännettäväksi?

- Käännösyritys olisi kääntäjien omistama. En halua maksaa välistävetäjille, olkoonkin että se nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus. Alihankintaan perustuvat käännöstoimistot eivät tuota mitään substanssiosaamista tai lisäarvoa. En tarvitse projektinhallintaa vaan olisin itse yhteydessä kääntäjään. Sitä paitsi, alihankintaan toimintansa perustavat toimistot repivät alhaisemmat hintansa kääntäjän selkänahasta. Ne ovat vuokratyöfirmojen peilikuvia. Vuokratyön välittäjähän laskuttaa asiakkaalta korkeamman hinnan työvoimasta ja saa siten katetuottoa, työntekijä saa normaalin palkkion. Alihankintaan toimintansa perustavat käännöstoimistot myyvät asiakkaalle normaalia ja halpaa, joten joutuvat maksamaan normaaliakin alhaisempaa palkkiota alihankkijakääntäjilleen. Millainen kääntäjä suostuu myymään työpanostaan alihintaan? Laadultaan paras?

Huomaa, etten maininnut hintaa. Ostaisin juuri niin kallista kuin huvittaisi. Julkiset tahot eli kaupungit, kunnat ja valtio eivät niin pystyisi tekemään kilpailuttamisen vuoksi. Siksi ei kannata hämääntyä hienon kuuluisista asiakkaista. Turun kaupunkihan sai käännöstarjouskilpailussa muistaakseni tarjouksen joltain mainosteippiyritykseltäkin...yritän etsiä linkin ja laitan sen tänne.

Pitäisi selkeästi vielä saada ajopiirturi pakolliseksi joka kääntäjän työpöytään ja käännöksiin tuoteseloste.

Verta: X ml
Hikeä: X ml
Kyyneleitä: X ml
Vitutuksen määrä X% sallitusta päiväannoksesta

Haha! Joinain päivinä pääsisi kyllä paremmille leiville tällä laskukaavalla kuin sanaveloituksella =)

Löysin muuten ne linkit. Ensimmäinen artikkeli on ruotsiksi, mutta vastine suomeksi.
http://www.abounderrattelser.fi/new...011-webben.html
http://www.ts.fi/online/mielipiteet...lta/202132.html

Eikö kukaan vastaa uteluihini venäjä-suomi-käännöksistä?

Voin vastata :). Tulkkaan venäjä-suomi-venäjä, mutta pääsääntöisesti en tee venäjä-suomi käännöksiä. Totta kai tekisin niitä hitaammin ja huonommin kuin suomalainen, siinä ei yksinkertaisesti ole mitään (rahallistakaan ;-)) järkeä. Toki niitä sattuu välillä, mutta arvioin aina tarkasti kykyni suoriutua kunnialla sellaisesta työstä ja useimmiten lähetän ne ihan suosiolla tutulle suomalaiselle venäjä-suomi kääntäjälle, ellei kyseessä ole jotakin pitkään projektiin liittyvää juoksevaa kirjeenvaihtoa tai muuten selkeästi jokin muu syy.
Itse jaksan hämmästellä ilmoituksia, joihin joskus törmää venäläisilläkin foorumeilla: käännökset venäjä-suomi-venäjä, kaikki vaikeustasot, kaikki aiheet... Joopa joo...Hinta 10 $/sivu. Taattua huippulaatua varmaankin.

Mutta kyllä asiakkaatkin rupeavat heräämään siihen että heitä joskus vedätetään ihan törkeästi.
Alempana on ote minun s-postistani, ei todellakaan mikään vitsi. Nauroin itse katkeakseni, mutta asiahan on vakava. Sellainen kysely:

- Onhan kääntäjät kieltä puhuvia, eikä esim. automaatteja?
- Toivottavasti venäjänkielisen tekstin voitte kirjoittaa kyrillisillä kirjaimilla, että venäläiset pystyvät helpommin lukemaan.

Nämä epäilykset eivät ole ihan tyhjästä syntyneet, joten meissä riittää yrittäjää joka lähtöön :).

Huomasitko muuten, että vastineen kirjoittaja on Katja Virtanen, arvostelemasi "globaalisen nyrkkipajan" toimitusjohtaja. :D

- Toivottavasti venäjänkielisen tekstin voitte kirjoittaa kyrillisillä kirjaimilla, että venäläiset pystyvät helpommin lukemaan.
onks täysidiootti tää kirjoitti?

No huh huuuh teoriaa :)
Tästä heti ymmärtää ettei kirjoittaja ole suorittanut isoja käännösprojekteja, esim. 100+ sivua kuukaudessa. Kokeneena kääntäjänä (su-ve, en-ve-en) en kuitenkaan pystyisi itse hoitamaan asiakaspalvelua samalla kun yritän keskittyä kääntämiseen että asiakas saisi laatuvastinetta rahalleen. Puhelinkeskusteluihin ku menee hirveästi aikaa ja hermoja... joskus turhaankin. Joku muu hoitakoon :-D

Jos kyse on pelkästään syntymätodistuksista, toimeksiannoista yms papereista sitten tämä on eri juttu. Sisältö on melkein aina sama, tekstin määrät suht koht pienet, helppo nakki, ehtii vastata välillä puhelimeen. Ja pienempi palkkio josta välistävetäjäkin haluaa osansa - silloin ei kannata. Mutta eivätkö auktorisoidut kääntäjät työskentele melkein aina omalla toiminimellä? Ainakin ne jotka mä olen tavannut.

Olen ollut mukana yhdessä suuressa projektissa ja lisäksi saanut kääntäjiltä toisen käden tietoa. En tarkkaan tiedä, mitä tarkoitit suurella projektilla, mutta kaiketi tilannetta, jolloin yksi kääntäjä ei ehdi yksin kääntää kaikkea deadlineen mennessä vaan tarvitaan kääntäjien tiimi. Tällöin käännöstoimisto tulee ensiksi mieleen, mutta kaikki käännöstoimistot eivät suinkaan ole alihankintatoimistoja. Kääntäjien osuuskunnissa jäsenet omistavat yrityksen yhdessä. Lisäksi on täysin mahdollista kerätä tiimi verkostojen kautta kasaan toiminimellisistä kääntäjistä.
Olen huomannut, että jotkut kääntäjät määrittelevät "lisätyön" teon sopimuksissa. Esimerkiksi yhteen käännökseen kuuluu yksi kommentointikerta. Jos asiakas muuttaa käännöstä, lisäilee, poistaa tai vaihtaa sanoja ja haluaa sitten oikolukua, laskutetaan erikseen. Lisäksi voi määritellä yhden tunnin tai puolituntisen päivässä, jolloin vastaa puhelimeen ja ilmoittaa tämän ajan etukäteen (kotisivuilla, sopimuksessa). Saa noita aikasyöppöjä hieman kuriin.

Jos voin kysyä, millaiset henkilöt tai organisaatiot yleensä tarvitsevat ve-su-käännöksiä? Esimerkiksi, onko Venäjältä Suomeen maahantuontia (josta olen autuaan tietämätön)? Vai ovatko asiakkaat Venäjällä toimivia tahoja, jotka markkinoivat suomalaisturisteille?

Kiitos paljon vastauksista! Tiedot ovat minulle sekä mielenkiintoisia että tärkeitä. Nyt kun tuntuu, että tarvitaan venäjännöksiä venäläisille turisteille tai sitten kuluttajille Venäjällä. Suomennoksia tarvitaan vain, kun inkeriläinen käännättää pari hassua dokumenttia syntymästään ja avioliitostaan. Siltä tuntuu..

Niinpä onkin! Tästä kai voi päätellä, että globaaleilla alihankintapajoillakin alkaa kustannustehokkuus tulla vastaan julkisissa kilpailutuksissa. Google Translatea on kieltämättä vaikea voittaa ajassa ja edullisuudessa. =)

Venäjältä Suomeen tuodaan vain maakaasua ja naftaa. Onhan se suppea valikoima. Ja nekin käännökset on aikoja sitten jo käännetty. Suomesta Venäjälle viedään vaikka mitä. Rakennusala vetää esim. hyvin. Joudun jatkuvasti kääntämään su-ve LVI-suunnitelmia, myös teen niitä itse ( siis LVI-suunnitelmia ), ja jopa kaksikielesia suunnitelmia sinne Venäjälle. Myös joskus tarkastan muiden tekemiä vastavia ja törmäilen jatkuvasti ilmiöön, jossa kyllä tuntuu siltä, että ammattikääntäjä on kääntänyt, mutta ammattitermiineja se vaan ei osa ( tarkoitan edelleen LVI-alan dokumentteja ). Näin säiliöt käännetään pöntöiksi, venttilit hanoiksi, lämmöntalteenotot - en edes viitsi kertoa ääneen, jne.

Hävetkööt ja punastukoot kaikki ammattikääntäjät, jotka eivät osaa LVI-alan termejä! Ottakoot esimerkkiä LVI-alan insinööreiltä, jotka osaavat sekä suunnitella kaksikielisiä LVI-järjestelmiä että tuottaa laadukkaita käännöksiä! Aamen.

Niin hävetkööt, koska ei saisi sallia pientäkään mokaa ko. asioissa, mutta toisin käy. Mielestäni kääntäjä ei ole nykypäivinä mikään ammatti ( paitsi ne Brusselissa olevat ) enää kuten esim. henkilöautonkuski. Hengität epätasaisesti minua kohti kun asetut joka teemassa vastakohtana.

Olen täysin samaa mieltä. Google Translate hoitaa kaiken. :D


Tarkoittaako tämä kapulakielesi, että olisit erityisen tärkeä minulle? Toivossa on hyvä elää. :D