Сообщение от alexxx73

Kenellekään ei enää tule yllätyksenä tai uutisena se, että Suomea uhkaa karjuva työvoimapula, joka voidaan ratkaista vain maahanmuutolla. Silti moni hieraisi silmiään lukiessaan Taloussanomista, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä. Aikaa on 12 vuotta. Maahanmuuttajia tarvitaan siis n. 140 000 kpl vuodessa !

Huoltosuhteessa on kyse huollettavien (= eläkeläiset, lapset, vammaiset, muuten työelämän ulkopuolella olevat) ja huoltajien (= työssäkäyvät eli järjestelmän rahoitukseen osallistuvat) suhteellisista osuuksista kokonaisväestössä. Heikentyvä huoltosuhde tarkoittaa sitä, että huoltajien määrä suhteessa huollettaviin laskee. Sana "suhteessa" on keskeinen. Huoltajien absoluuttinen lukumäärä ei ole oleellinen, kunhan heitä on enemmän kuin huollettavia.

* Edellisestä seuraa, että maahanmuutolla on ylipäänsä vaikutusta huoltosuhteeseen vain, jos huoltosuhde maahanmuuttajien keskuudessa poikkeaa huoltosuhteesta, joka vallitsee maassa jo olevan väestön keskuudessa. Samasta syystä lasissa olevan vodkan alkolipitoisuus on aina vain 40%, vaikka lasiin kaadettaisiin vodkaa useasta eri vodkapullosta. Jos vodkaan sekoitetaan pirtua, kokonaisuuden alkoholipitoisuus kohoaa. Jos siihen sekoitetaan vettä, kokonaisuuden alkoholipitoisuus laskee.

* Maahanmuutto parantaa väestön huoltosuhdetta vain, jos maahanmuuttajien (kokonaisuutena) työllisyysaste (eli huoltajien osuus) on suurempi kuin maassa jo olevan väestön. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste on sama kuin maassa jo olevan väestön, epäedullinen huoltosuhde säilyy muuttumattomana, vaikka maahanmuuttajien absoluuttinen lukumäärä olisi sata miljoonaa.

* Jos sen sijaan maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi kuin maassa jo olevan väestön, he heikentävät kokonaisväestön huoltosuhdetta. Mitä enemmän kantaväestöä heikommin työllistyvää väestöä maahan muuttaa, sitä huonommaksi huoltosuhde muuttuu. Jos maahanmuuton tavoitteena ja perusteluna on väestön ikääntymisestä johtuvan heikon huoltosuhteen parantaminen, on ensiarvoisen tärkeää valikoida vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka työllistyvät. Muunlaista maahanmuuttoa, esim. humanitaarista, voidaan perustella muin argumentein, mutta väestön ikääntymisellä ja heikentyvällä huoltosuhteella sitä ei voida perustella.

Taloussanomien laskelmat eivät tarkoita sitä, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa mitä tahansa maahanmuuttajaa. Huoltosuhteen muuttumattomana pitäminen edellyttää, että Suomeen muuttaa 1,8 miljoonaa työikäistä ja työllistyvää (eli "huoltajien kategoriaan sijoittuvaa") maahanmuuttajaa. Jokainen huollettava maahanmuuttaja mitätöi sitä hyötyä, jonka työllistyvä ja työikäinen maahanmuuttaja tuo.

Missä siis ovat ne 1,8 miljoonaa (tai edes 150 000) osaavaa ja osaavuudestaan johtuen työllistyvää maahanmuuttajaa, jotka ryntäävät korjaamaan Suomen huoltosuhdetta heti, kun suomalaiset näyttävät vihreää valoa?

Eivät tietenkään missään. Maailmassa on kyllä laari, josta saa maahanmuuttajia ihan haluamansa määrän, mutta se laari on Afrikka/Lähi-Itä. Näille maahanmuuttajille on ominaista, että puolet tulijoista - naiset - on heti kättelyssä työmarkkinoiden ulkopuolella, koska he ovat jatkuvasti raskaana. He ovat huollettavia. Siitä, että he ovat jatkuvasti raskaana, seuraa, että heillä on valtavasti lapsia. Lapsetkin ovat huollettavia. Työikäisten miesten työllisyysaste (josta voidaan indusoida tulevien afrikkalais- ja lähi-itäläismaahanmuuttajien työllistymisennuste) on äärimmäisen matala, syistä, joita kukin saa tahollaan pohtia. Työllistymättömät työikäiset miehetkin ovat huollettavia. Työllistyneistä huomattava osa toimii maahanmuuton itsensä synnyttämissä tehtävissä, kuten tulkkeina, monikulttuurikonsultteina ja virastoavustajina. Kansantalouden kannalta hekin ovat huollettavia.