Enologi

Näin kylmiltään tulee ensimmäisenä mieleen siirtolaiset, ennen kaikkea 1918-1925 tulleet pakolaiset ja heidän panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan - joukossa toki tässäkin ketjussa mainittuja nimiä. Monet jatkoivat toki matkaansa kauemmas, Pariisiin, Lontooseen ja USA:han, mutta Suomeenkin jäi runsaasti sekä tunnettuja hahmoja että muuten vain yritteliäitä ja aikaansaapia ihmisiä, jotka bolshevikkien vallankaappaus oli pelotellut pois maasta. Etnisten venäläisten lisäksi suuri osa Suomen juutalaisista sekä kaikki tataarit ovat Venäjältä tulleita - tataarit itse asiassa Aktukin kylästä ja parista lähikylästä Sergatsin piiristä NizhniNovgorosin kuvernementissa. Tataarit enimmäkseen juuri tuona em. ajanjaksona. Joitain Baltian merkittäviä saksalaissukujakin on asettunut Suomeen sekä tietysti kymmeniä tuhansia itäkarjalaisia ja muita suomensukuisia. Suomen sveitsiläislähtöisistä suvuistakin suuri osa on tänne kiertänyt Venäjän kautta. Paljon muuta kautta ei Suomeen suuria määriä siirtolaisia olekaan keskiajan jälkeen ennen 1990-lukua tullut - ja ovat olleet enimmäkseen loistavaa porukkaa (tosin tulivat ennen KELAn, toimeentulotuen, asumistuen ja sosiaalitätivetoisen pakolaispolitiikan keksimist&#228.

Tämä ei koske nykymuotoista Venäjää, jonka voidaan sanoa syntyneen vasta 1478, mutta nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueelta sekä niiden kautta tuli Suomeen suunnilleen vuosina 700-1000 aika valtava määrä varallisuutta kaupan kautta.

Muutamat hyöty- ja viljelykasvit ovat tulleet Venäjän kautta Suomeen.

Perustamisensa jälkeen Pietari muutamaan otteeseen (lähinnä 1710-1790, 1875-1914) säteili Kannakselle huomattavaa lisävaurautta joko merkittävänä työnantajana sekä jälkijaksolla myös turistikohteena.

Makuasia voidaanko paikalliseen kulttuuriin vierasta kristinuskoa pitää hyvänä, mutta ne jotka sitä uskontoa arvostavat, pitävät positiivisena suuren osan kristillistä/kirkollista sanastoa tulleen Venäjän kautta suomen kieleen. Mm. risti, pakana, raamattu.

Paljon kieltä rikastavia kulttuurisidonnaisia sanoja: putka, sapiska, vintooka, vossikka, politrukki, laukkuryssä (jonka läntinen vastine on kamasaksa), santarmi, patrulli, mahorkka, ripaska, Stalinin urut, ryssänsininen jne, toisaalta muinaisia/vanhoja lainasanoja (jotka enemmän vanhaslaavia kuin venäjää koska useimmat lainautuneet jo ennen kuin voidaan edes nykymuotoisesta venäjän kielestä puhua) kuten sirppi, leipä, lusikka, lotja, ikkuna, värttinä, kasukka, saapas, vapaa, torakka/russakka jne.

Uraputkimahdollisuuksia suomalaisille. Novgorodin Vatjan viidenneksessä asuneista Suomesta tulleista porvareista alkaen jatkuen Casimir Ehrnroothin pesteihin Bulgarian ensimmäisenä puolustusministerinä ja kolmantena pääministerinä sekä Gustaf Mannerheimin ja lukuisien muiden suomalaisupseerien ja poliitikkojen uraputkipuoleen, viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä varmaankin Otto Ville Kuusinen. Mielenkiintoinen tapaus oli myös eversti Hugo Standertskjöld, joka pyöritti sekä Tulan että Izhevskin asetehtaita modernisoiden niitä huomattavasti ja asevalmistuksesta karttuneilla varoillaan perusti Aulangon - sittemmin Izhevskin ja Tulan asetehtaat ovat tulleet kuuluisaksi monista legendaarisista aseista kuten TT, Degtarjev (Emma), Simonov jne, sekä tietysti klassinen AK eli Avtomat Kalashnikov.