HELSINGIN SANOMAT Keskiviikkona 15.12.2010 – Mielipide
Siirtolaisparlamentti edistäisi integraatiota
"Siirtolaisparlamentin tarkoituksena on olla nimensä mukaisesti keskustelufoorumi, jossa siirtolaisten edustajat vaihtavat ajatuksia heitä koskevissa asioista."
Alexis Kouros
Siitä lähtien, kun esittelimme siirtolaisparlamentin idean tiedotusvälineille viime kesänä olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta ja kiinnostusta niin suomalaisilta kuin siirtolaisiltakin. Hanketta on myös vastustanut pieni, mutta äänekäs joukko. Vastustajien tiedot hankkeesta ovat peräisin yksittäisestä lehtijutusta tai pohjautuvat puhtaasti väärinkäsityksiin. Heistä kukaan ei ole ollut meihin suoraan yhteydessä. Vastustus perustuu siis tietämättömyyteen.
Viimeinen kritiikki (HS Mielipide 13. 12.) ihmetyttää sekä väärinkäsitysten määrän suhteen että vaikeasti ymmärrettävän logiikkansa takia. Kirjoittaja olettaa, että siirtolaisparlamentti on vaihtoehto tai oma versio Suomen eduskunnalle. Tämä ja kaikki sen päälle rakennetut virheelliset argumentit olisivat olleet vältettävissä vaikka lukemalla hetken kotisivujamme
www.ipf.fi.
Siirtolaisparlamentti on järjestötason toimintaa, eikä se ole päätöksentekoelin.
Sana parlamentti juontuu ranskankielisestä sanasta parler ja se tarkoittaa keskustelupaikkaa. Siirtolaisparlamentin tarkoituksena on olla nimensä mukaisesti keskustelufoorumi, jossa siirtolaisten edustajat vaihtavat ajatuksia heitä koskevissa asioista. Näitä voivat olla esimerkiksi kaksoiskansalaisuuskysymykset, lasten oman kielen ja kulttuurin opetus, suomen kielen koulutus, työllistyminen sekä siirtolaisten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Parlamentti voisi tilata tutkimuksia, järjestää tiedotustilaisuuksia ja seminaareja sekä esittää ehdotuksia ja mielipiteitä viranomaisille ja valtaväestölle. Siitä voisi tulla yhteistyöfoorumi, joka antaisi yhtenäisemmän ääneen siirtolaisväestölle. Tällainen toiminta, keskustelu ja sen aiheet eivät ole ketään vastaan, eivätkä millään tavalla siirtolaisia eristäviä.
Siirtolaisparlamentti olisi poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton. Näin se voisi aktivoida siirtolaisia ja kannustaa heitä osallistumaan Suomen viralliseen demokraattisen vuoropuheluun yleisestikin, olkoon heidän poliittinen suuntauksensa mikä tahansa. Ehdokkaat voisivat luonnollisesti olla halutessaan ehdolla myös kunnallis- tai eduskuntavaaleissa. Parlamentti voisi vaikka järjestää vaalitilaisuuksia, joissa puolueet ja niiden siirtolaistaustaiset ehdokkaat esittäisivät näkemyksiään.
Vuonna 1977 perustettu Ulkosuomalaisparlamentti on hyvä esimerkki samantyyppisestä toiminnasta. Siinä pysyvästi ulkomailla asuvien suomalaisten edustajat kerääntyvät ja pohtivat pulmia, jotka yhdistävät heitä. Päätöslauselmia saattaa löytyä kaksoiskansalaisuudesta, lasten suomen kielen koulutuksesta tai varusmiesten lomamatkoista. He saattavat asua Japanissa, Etelä-Afrikassa tai Ruotsissa, mutta heitä yhdistävät nämä samat kysymykset.
Suomessa asuvat siirtolaiset ovat myös hyvin erilaisista lähtökohdista, mutta heitä yhdistävät Suomeen asettuminen ja siihen liittyvät kysymykset. Olennaista ei ole yksimielisyyden saavuttaminen vaan vuoropuhelu. Hyvin erilaisista lähtökohdista vuoropuhelua käydään myös lukuisissa kansainvälisissä valtioiden välisissä järjestöissä – ja se on todettu varsin tarpeelliseksi.
Suomessa on tuhansia ammattiliittoja ja järjestöjä. Kuka tahansa voi perustaa puolueen keräämällä viisituhatta kannattajakorttia. Näissä organisaatioissa ihmiset useimmiten kokoontuvat yhden aiheen ympärille. Se voi olla sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, kieli, harrastus, uskonto tai vaikkapa syntyperä, kuten karjalaisuus tai hämäläisyys. Ei kai kukaan väitä, että nämä järjestöt eristäisivät jäseniään, syrjisivät muita tai heikentäisivät demokraattista vuoropuhelua. Järjestäytymisvapaus on oleellinen osa demokratiaa ja merkki terveestä yhteiskunnasta.
Siirtolaisparlamentin ei ole tarkoitus edustaa kaikkia siirtolaisia vaan heitä, jotka sen vaaleihin osallistuvat. Sen olemassaolo ei estä ketään muuta edustamaan itse itseään yksilönä tai toimimaan muiden yhdistysten kautta. Tästä huolimatta olemme vakuuttuneita, että siirtolaisparlamentista tulisi merkittävä äänenkannattaja ja integraation väline. Lähdemme siitä, että siirtolaiset ovat Suomelle voimavara ja tämän voiman keskittäminen on kaikkien etu.
puheenjohtaja
Suomen siirtolaisparlamentin tuki ry
