Lana Hel

Наказания за преступления на почве ненависти ужесточатся до 4 лет. Наказуемо будет не только распространие, но и публикация в сети сообщений, содержащих ненависть к национальным группам. Решения о подготовке форумов к обязанностям контроля будет принято в начале следующего года.

Viharikosten rangaistukset kovenevat
Pykäliin maininnat paitsi syntyperästä myös muun muassa seksuaalisesta suuntautumisesta.
Matti Huuskonen
HELSINGIN SANOMAT

Viharikoksista voi vastedes saada jopa neljä vuotta vankeutta. Tuomio voisi tulla törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan: esimerkiksi kehotuksista joukkotuhontaan tai murhaan.
Hallitus esittää törkeän tekotavan lisäämistä rikoslakiin. Esitys on osa eduskuntaan tänään perjantaina lähtevää lakipakettia, jolla Suomi pyrkii entistä tiukemmin panemaan kuriin rasistiset ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä vastaan suuntautuvat rikokset.
Kiihottamisrikosten vaikutteina mainitaan paitsi kuuluminen kansanryhmään myös muun muassa vakaumus, seksuaalinen suuntautuneisuus ja vammaisuus sekä niihin rinnastettavat seikat. Tämä korostaa sitä, että rangaistavia ovat nimenomaan viharikokset eivätkä pelkästään rasistiset teot.
Paitsi yksityishenkilö myös oikeushenkilö – yhdistys tai yhteisö – voi periaatteessa joutua vastuuseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, laittomasta uhkauksesta tai törkeästä kunnianloukkauksesta.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) korosti torstaina, ettei lakiesitys rajoita vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.
Esimerkiksi maahanmuuttoa tai ulkomaalaispolitiikkaa tai siitä vastuussa olevia saa vastaisuudessakin arvostella ankarasti. Lakiesityksen ei ole tarkoitus kahlita myöskään tutkimusta tai taiteen harjoittamista.
Rangaistavia ovat vain uhkailu, solvaaminen ja panettelu, uhkailtiinpa tai solvattiinpa nyt sitten perinteisesti paperilla tai modernisti verkossa.
Esimerkkejä rangaistavista teoista olisivat sellaisen tiedon tai viestin esilläpito ja levittäminen, joissa pidetään hyväksyttävänä johonkin ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää, verrataan ihmisiä eläimiin tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai alempiarvoisiksi.
Nykylakiin verrattuna uutta on maininta esilläpidosta eikä vain pelkästä levittämisestä. Esilläpito on lakiesityksessä erityisesti verkon takia: ei voi sitten enää saivarrella, että enhän minä mitään levitä vaan muut vain käyvät minun sivuillani lukemassa.
Lainsäädäntösihteeri Mirja Salosen mukaan esilläpidolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tieten tahtoen sallii tai kehottaa panemaan kotisivulleen tai esimerkiksi omille Facebook-sivuilleen vihaviestejä tai ei niitä pyynnöstä huolimatta sieltä poista.
Keskustelupalstojen valvontavelvollisuuteen lakiesityksessä ei suoranaisesti oteta kantaa. Asiasta pyydettiin kuitenkin lausunnot samalla kertaa. Niiden yhteenveto sekä päätökset jatkovalmistelusta ovat luvassa oikeusministeriöstä vuodenvaihteen jälkeen.