Сообщение от Lana Hel

Сегодня в ХС

HS - Kotimaa - 23.5.2011
Verorahoja hämäräfirmoille
Liitto sanoo valtion ja kuntien vain tuijottavan urakan hintaa. Kunnat myöntävät, että valvonta on vaikeaa.

JUHANI SAARINEN HS

Julkinen valta on mukana pönkittämässä rakennusalan harmaata taloutta, väittää alan työntekijöitä edustava Rakennusliitto.

Liiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, että valtio ja kunnat ovat piittaamattomia rakennuttajia.

Suokkaan mielestä veronmaksajien rahoilla tehtäviä urakoita sovitaan niin halvoilla hinnoilla, että työnantajat väistämättä laistavat palkoista, eläkkeistä ja muista pakollisista maksuista.

"Valtion ja kuntien kohteita on annettu sellaisella hinnalla, että etukäteen näkee, ettei kaikkia laskuja pysty maksamaan", hän sanoo.

Harmaa talous on erityisen suuri ongelma juuri rakennusalalla. Rästiin jäävistä veroista, maksamattomista eläkemaksuista ynnä muista syntyy vuosittain arviolta 400-500 miljoonan euron vahingot yhteiskunnalle.

"Touhu on mennyt ihan rikolliseksi ainakin Etelä-Suomessa", Suokas sanoo.


Rakennuttajat eivät niele Suokkaan kritiikkiä.

"Varmaan yksittäistapauksia löytyy, mutta on eri asia, kuinka yleistä se on", sanoo hankinta-asiantuntija Juha Kontkanen Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksiköstä.

Kontkasen mielestä kunnat eivät tuijota tarjouskilpailuissa vain hintaa. Yksi kriteereistä on laatu, ja myös yrityksen taustat selvitetään.

Myös johtaja Olavi Tikka Helsingin rakennushankkeita hoitavasta HKR-Rakennuttajasta kiistää liiton väitteet.

"Me kyllä otamme selvää, jos epäilemme, että tarjoukset ovat alihintaisia", Tikka sanoo.

Kontkanen ja Tikka silti myöntävät, että käytännön valvonta on vaikeaa. Työmaiden seuraamista hankaloittaa erityisesti se, että rakennuttajan ja työn todellisen tekijän väliin voi tulla usean eri alihankkijan ketju.


Yksi keino suitsia pimeän työn tekemistä on laki tilaajavastuusta. Sen mukaan rakennuttajan pitää selvittää, että työn tekevän yhtiön paperit ovat puhtaat.

Lain kiertäminen on yksinkertaista. Ulkomaalainen rakennusyritys perustaa Suomeen uuden yhtiön, jonka asiat ovat kunnossa. Seuraavaksi yhtiö antaa työt ulkomaalaiselle emoyritykselle, jolloin rakennuttaja voi pestä kätensä työmaan sotkuista.

Tilaajavastuuta valvova tarkastaja Oskar Aho Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että tällaiseen keplotteluun törmää yhä useammin.

"Sanoisin, että pari vuotta sitten tällaista ei ollut", Aho kertoo.


Harmaaseen talouteen voi nivoutua myös räikeä alipalkkaus. Rakennusliitto on törmännyt tapauksiin, joissa ulkomaisille työntekijöille on maksettu alle kahden euron tuntipalkkaa.

Rakennusliitto kiersi viime viikolla pääkaupunkiseudun julkisivutyömaita. Kierroksen mukaan ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut entisestään.

Työntekijöistä enemmistö oli ulkomaalaisia, ja alihankkijoiden lukuun työskentelevistä rakentajista peräti 90 prosenttia oli muualta kuin Suomesta. Edellisenä vuonna osuus oli kaksi kolmasosaa.