Muuka Laisella on kissa nimeltä Kuzä. Kuzä syntyj 7 vuotta sitten
kiihkeän mutta lyhyen rakkaus suhteen lapsena. Moskovalainen isä ja norjalainen äiti rakastujvat tosissan. Heille syntyj ihanija jälkeläisija.
Yhden niistä otti itselleen Muuka Lainen. Hän osasi kissojen kieltä ja päätti olla Kuzälle hyvä isäntä. Tehtävä Maapallolla helpottuu jos minulla on pikkuinen apulainen- ajatteli Muuka Lainen.
Vaikka Kuzälta otettiin pois yhden elämän suurimmista iloista(oli pakko leikata),joka kevät luonto kutsuj voimakkaasti ulos. Muutaman kerran hän onnistuj livahtamaan ikkunasta pihaan.
Himskatiralla,on pa nopea otus!-huudahti sillojn Muuka Lainen ja ryntäsi kisulin perään. Muutaman minuutin kestäneen takaajon jälkeen kisukki oli taas onnellisesti kotona.
-Ymmärätkö että et voi tehdä näin?-jyrähti Muuka Lainen-jotkut ihmisistä voivat suuttua!
-Kyllä vaan,isäntäni! Mutta luonnnon kutsu on niin voimakas!En voi vastustaa sitä.Ja oli ihan pakko saada selville mitä tuolla kulman takana on,se on vaivannut minua jo vuosia.
-No joo,kyllä minäkin ymmärrän,mutta säännöt on sääntöjä.Älä tee sitä enää.
-Sori,isäntä. Yritän olla ihmisiks.
Jonkun ajan kuluttua postilaatikosta löytyj tuhruinen käsinkirjoitettu lappunen. Siinä oli seuraava teksti: "Jos vielä kerran näen sinun kissan pihalla,löydät sen narunjatkeena!"
Merkillistä,ajatteli Muuka Lainen,eivät kaikki naapurini ole kilttejä.
Laitetaan tämäkin tapaus raporttiin Kosmista Neuvostoa varten.
Kuzälle hän ej kertonut lappusen sisällöstä. Menettää vielä yö unet-funtsi Muuka Lainen-täytyy vahtia sitä paremmin.
|