Niistä vaihtorahoista. Taksikuskilla on erittäin vähän käteistä. Jonkun verran kolikoita ja jonkun verran pieniä seteleitä. Ja kuvitelkaa tilanne. Saan stadissa peräkkäin kolme lyhyttä keikkaa (niin sanottuja niskoja, taksislangilla tarkoittaa erittäin lyhyttä matkaa). Jokainen asiakas maksaa isolla setelillä. Kolmannen asiakkaan jälkeen minulla ei ole enään vaihtorahoja, kaikki kolikotkin meni... Mitä tehdään? No tietenkin pyöritään stadissa ja etsitään paikkoja missä onnistuisi rikkomaan pienempiin rahoihin ne isot setelit. Ja kolikkorenki myös pitää ladata kolikoilla. Ja mitäs luulette? Se ei ole helppo tehtävä... Siinä voi mennä paljon aikaa (harvassa paikassa henkilökunta suostuu rikkoo seteleitä noin vaan) ja hermotkin kiristyy... Mutta asiakkaat tietenkin pitävät itsestäänselvyytenä, että taksi on sama ku kaupan kassa... sieltä laatikosta löytyy aina vaihtorahaa vaikka kuinka...
Nykypäivänä tietenkin suurin osa asiakkaista maksa kortilla. Ei siellä paljon käshi liiku...
Että sellanen jutska fyffeestä, fyrkasta, fyffendaalista, hillosta, massista jne... ja niistä niskoista...  |
