|
1042 Venäjän suuriruhtinaan Jaroslavin poika Vladimir, Novgorodin ruhtinas, hyökkää yhdessä novgorodilaisten kanssa suomalaisia (jam [= hämäläisiä]) vastaan.
1123 Venäjän suuriruhtinaan Mstislavin poika Vsevolod, Novgorodin ruhtinas hyökkää novgorodilaisten kanssa suomalaisia (jem) vastaan.
1142 Länsisuomalaiset (jem) hyökkäävät Novgorodin alueelle.
1143 Karjalaiset (korela) hyökkäävät meritse länsi-suomalaisia (jem) vastaan, mutta pakenevat menetettyään kaksi laivaa.
1149 Länsisuomalaiset (jem) hyökkäävät tuhannen miehen sotajoukolla vatjalaisten alueelle. Novgorodilaiset tuhoavat suomalaisten sotajoukon.
1186 Novgorodilaiset hyökkäävät länsisuomalaisia (jem) vastaan.
1191 Novgorodilaiset hyökkäävät laivoilla yhdessä karjalaisten kanssa länsisuomalaisia (jem) vastaan.
1227 Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodinpoika lähtee meren yli sotaretkelle länsisuomalaisia (jem) vastaan.
1228 Länsisuomalaiset (jem) tekevät kesällä yli 2000 miehen laivastolla sotaretken Laatokalle venäläisiä vastaan. Laivasto kuitenkin tuhoutuu ja vain harvat pääsivät pakenemaan, sillä venäläiset sulkevat pakotien Nevalla.
1240 Ruotsalaisten, norjalaisten, varsinaissuomalaisten (sum) ja hämäläisten (jem) sotaretki Nevalle. Venäläiset torjuvat hyökkäyksen.
1256. Venäjän suuriruhtinas Aleksanteri Nevski tekee sotaretken Suomeen
1276. Novgorodin ruhtinas Dmitri valloittaa Karjalan.
1292. Venäläiset tuhoavat Suomea.
1301. Venäläiset tuhoavat ruotsalaisten Nevalle perustaman Landskronan linnan.
1311. Venäläiset tuhoavat Suomea ja polttavat Vanajan kaupungin.
1318. Venäläiset tuhoavat Suomea ja polttavat Kuusiston linnan sekä ryöstävät Turun.
1323. Pähkinäsaaren rauha.
1348-1350. Sota Novgorodia vastaan.
1495-1497. Vanha viha. Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea tuhotaan pahasti.
1555-1557. Sota Venäjää vastaan.
1595. Täyssinän rauha. Suomen itäraja Jäämereen.
1617. Stolbovan rauha. Pitkä sota Venäjää vastaan päättyy. Käkisalmen Karjala ja Inkerinmaa Suomen yhteyteen.
1656-1658. Sota Venäjää vastaan.
1700-1721. Suuri Pohjan sota.
1714-1721. Suomi venäläisten miehittämänä (Iso viha). Kansan kärsimykset sanoinkuvaamattomat. Uudenkaupungin rauhassa
1721 mm. Viipuri liitetään Venäjään.
1741-1743. Pikku viha eli hattujen sota Venäjää vastaan. Suomi
venäläisten miehittämä.
1743. Turun rauha. Raja Kymijoelle.
1788-1790. Sota Venäjää vastaan. Suomalaiset upseerit muodostavat rauhan aikaansaamiseksi itsenäisyyshenkisen
1808-1809. Suomen sota.
1809. Porvoon valtiopäivät. Haminan rauha. Suomi liitetään autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään
1867-1868. Nälkävuodet. Satatuhatta suomalaista menehtyy.
VENÄJÄLTÄ TULI MYÖS PALJON HYVÄÄ, tässä muutamia esimerkkejä:
1858. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustetaan Jyväskylään.
1860. Suomenkielisten kirjojen painattamiskielto kumottiin.
1862. Helsinki-Hämeenlinna rautatie valmistuu.
1862. Suomi sai 1860 oman rahan,
1863. (30.7.) Keisari allekirjoitti Hämeenlinnassa Snellmanin esityksestä käskykirjeen suomen kielen oikeuksista.
1865. Määrättiin suomen kielen käyttämisestä oikeus- ja virkakunnissa. Suomen kieli tehtiin opetuskieleksi oppikouluissa ja lukioissa yhdessä tai useammassa aineessa.
1867-1868. Nälkävuodet. Satatuhatta suomalaista menehtyy.
1904. Diktaattorin valtuudet saanut kenraalikuvernööri Bobrikov ammutaan.
1905. Suurlakko. Ensimmäinen sortokausi loppuu.
1908. Toinen sortokausi alkaa.
Venäjän marraskuussa tapahtuneen bolshevikkivallankumouksen jälkeen Suomi julistautuu itsenäiseksi 6.12.
Venäjän uusi hallitus tunnustaa 31.12. Suomen itsenäisyyden, samoin monet länsimaat, mm. Ranska ja Saksa.
1918 Vapaussota alkaa tammikuussa. Se muuttuu pian sisällissodaksi,
1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja talvisota alkaa
1941 Jatkosota alkaa.
1944-1948 Vaaran vuodet. Suomalaiset elävät miehityksen ja vallankaappauksen pelossa.
1944-1952 Sotakorvaukset maksetaan.
|
